Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan väitöskirjaopiskelija ”Pohjoiset kulttuurit ja kestävä luonnonvarapolitiikka” -tohtoriohjelmassa. Kiinnostunut tutkimuksessa epäpaikoista, saastuneiden alueiden ja epäkohtien näkyväksi tuomisesta sekä esteettisistä ulottuvuuksista.

Mitä se semmoinen ekologi tekee? Voiko joku oikeasti laskea kukkasia työkseen? Mitä hyötyä siitä on kenellekään? Tässä blogissa yhteisöekologi Elina Kaarlejärvi pyrkii vastaamaan y-m-m-ä-r-r-e-t-t-ä-v-ä-s-t-i näihin kysymyksiin kertomalla työstään tunturissa ja yliopistolla.

Aleksi Husso on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa, jossa hän tutkii varhaisen mikrobiston ja kehittyvän immuunijärjestelmän vuorovaikutuksia nisäkkäillä. Blogissaan hän pohtii mikrobien mahdollisuuksia ja merkitystä ympäristölle.

Biologi Sirke Piirainen virittää aikakoneensa vuoteen 2050 ja ennustaa miten pohjoisten lintujen käy ilmastonmuutoksen edetessä. Matkalla tulevaisuuteen mietitään syitä lintulajien kannanvaihteluihin ja tehdään huomioita muuttuvasta maailmasta. Muutoksen pyörteisiin hukkumista kirjoittaja ehkäisee pukemalla melontaliivit ylleen ja lipumalla pitkin Ounasjokisuistoa.

Eko(b)logissa kuljetaan luonnonsuojelun ja yhteiskunnan välisillä kiemurtelevilla poluilla. Retkikohteena ovat ristiriidat, joita ihmisen tarpeiden ja luonnon monimuotoisuuden välille tuppaa syntymään. Eini Nieminen on ekologi ja tohtorikoulutettava, joka tutkii vapaaehtoista luonnonsuojelua. Jos häntä ei näy työpöydän ääressä, on hän mitä todennäköisimmin joko metsässä, suolla, tunturissa tai punttisalilla.

Minna Pekkonen on ympäristöalan sekatyöläinen, ekologi ja evoluutiobiologi. Blogin aiheet kumpuavat pysähtymisen hetkistä ruuhkavuosien keskellä, mieltä kaihertavista ajatuksista liittyen luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen – tai johonkin muuhun. Pysähtymisen paikkoja ovat kaupunkien luontosaarekkeet, lapsuusajan maalaismaisema peltojen, metsien ja järvien mosaiikissa sekä rantakalliot, joilla merituuli tuulettaa ajatuksia.

Luonnonmaantieteilijä Julia Kemppinen tutkii luonnonjärjestelmiä – ilmastoa, maata, eliöitä sekä linkkejä niiden välillä. Erityisesti häntä kiinnostaa maaperän vesi ja sen vaikutukset pohjoisissa ekosysteemeissä. Blogissaan Julian aiheena on kuitenkin selkokielinen tiedeviestintä. Miten kertoa tutkimuksesta ymmärrettävästi ja innostavasti? Minkä verran tiedettä voi olla tekstissä? Miksi tiede on tärkeää?

Biologi Minna Kosonen on kasviekologi, joka työskentelee parhaillaan tutkijana Luonnonvarakeskuksen LUMOTTU-hankkeessa. Luonto on aina kiehtonut ja lumonnut monimuotoisuudellaan ja nyt kiinnostuksen kohteena ovat pölyttäjät ja useat mesikasvit sekä niiden ominaisuudet. Blogissa kerrotaan monimuotisesti tutkimisesta ja millaisia sattumuksia tutkijan työpäivään mahtuu.

Blogissa paneudutaan purojen ja metsien vuorovaikutukseen ja pohditaan, miten ne vaikuttavat toinen toisensa ekologiaan ja monimuotoisuuteen. Ekologi ja tohtori Mari Annala tutkii puroja ja niiden rantametsiä Suomen Ympäristökeskuksessa Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahalla. Vapaa-ajalla kiireisenä pitävät kaksi ihanaa pojanpylleröä ja kaksi koiravanhusta, heppailu ja liikuntaharrastukset.

Annina Launis tutkii jäkälien monimuotoisuutta, evoluutiota ja luonnonsuojelubiologiaa. Hän on tutkijatohtori Luonnontieteellisellä keskusmuseolla Helsingissä ja vieraileva tutkija Uppsalassa ja Frankfurtissa. Blogissa tarkastellaan monimuotoisuutta suurentavan lupin ja mikroskoopin läpi.

Blogissa lähdetään tutkimusretkelle Perun pilvimetsiin ja sammalten miniatyyrimaailmaan. Tinja Pitkämäki on ekologi, joka työssään pohtii pohtii katoavien sumupilvien merkitystä. Vapaa-ajalla hänet tunnistaa multaisista sormista tai kuraisista tassunjäljistä vaatteissa.

Virpi Pajunen on vesiekosysteemeihin erikoistunut ympäristöekologi, jonka löytää usein harjaamasta vedenalaisia kiviä hammasharjalla ja tutkimassa mikroskooppisia vesieliöitä. Blogissa joristaan muun muassa ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnan vaikutuksista vesiluontoon, sekä esitellään tutkijan arkea.

Tarja Silfver tutkii puiden sopeutumiskykyä ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksia subarktiseen tunturikoivuekosysteemiin. Työskentelee tällä hetkellä Koneen Säätiön apurahalla. Vapaa-aikana pyöräilee tai juoksentelee metsäpoluilla sen mitä perhe-elämän kiireiltä ehtii. Blogissa ihmetellään koivikoiden monimuotoisuutta ja kerrotaan kuulumisia koivikosta – tai joskus vähän muualtakin.

Geologi pohtii maapallon historiaa ja pitkiä kehityskulkuja. Mistä tulemme, minne menemme? J. Sakari Salonen on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston paleoklimatologian dosentti. Hän on tutkimustyössään keskittynyt maapallon muinaisiin ilmastoihin.

Ekologi ja tulevaisuudentutkimuksen jatko-opiskelija Riikka Armanto sukeltelee tulevaisuuksiin, joissa kaikki on mahdollista. Väitöskirjassaan hän tutkii ilmastoviisaan viljelyn edistämistä ja tulevaisuuksien tekemistä yhteisöllisellä tulevaisuustyöllä. Blogin aiheena on tulevaisuuden ääretön luonne ja se, mikä saa ihmiset rakentamaan toivottavia tulevaisuuksiaan.

Maantieteilijä Pekka Niittynen tutkii katoavan lumen ja jään vaikutuksia Arktiseen luontoon. Rakastaa kuvittaa maailmaa kartoin ja satelliittikuvin. Blogissaan hän valottaa maantieteilijän arkea ja pohtii pohjoisen luonnon monimuotoisuutta.

Katrianne Lehtipalo on fyysikko ja ilmakehätieteen apulaisprofessori Helsingin Yliopistossa. Hän tutkii ilmakehän pienhiukkasia eli aerosoleja. Blogissa ihmetellään miten pienenpienillä hiukkasilla voi olla suuria vaikutuksia maapallon ilmastoon ja ihmisten terveyteen. Lisäksi pohditaan ajankohtaisia asioita tieteestä, tasa-arvosta ja kestävästä kehityksestä.

Antti Takolander tekee väitöskirjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rakkolevään. Blogissa käsitellään ilmastonmuutoksen ekologisia vaikutuksia, erityisesti meriekosysteemeissä. Lisäksi sivutaan muita ihmisen aiheuttamia ympäristönmuutoksia.

Blogissa tarkastellaan ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä käytävää ajankohtaista keskustelua Yhdysvalloissa politiikan tutkijan näkökulmasta. Havannoistaan blogissa kertoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton –keskuksen tutkijatohtori Anna Kronlund. Vapaa-ajallaan Anna harrastaa luonnossa liikkumista koiran kanssa sekä partio- ja juoksuharrastuksen parissa.

Kasviekologi Aino Korrensalo kirjoittaa soiden kauneudesta, suokasvien ihmeellisistä ominaisuuksista ja kasvihuonekaasujen virroista. Hän raottaa blogissaan ikkunaa tutkijan arkeen ja seikkailuihin tieteen ja taiteen rajamailla. Aino kuluttaa puhki kumisaapasparin noin kolmessa vuodessa, sillä hapan suovesi on terveydeksi lähinnä mielelle ja rahkasammalille.

Tutkimuslaitosten verkosto Lynetin pääsihteeri Sanna Marttinen kirjoittaa poimintoja tutkimuksista, joissa yhdistyy eri alojen osaaminen. Teksteissä kohtaavat ympäristö, ihminen, teknologia ja luonnonvarat. Aiheensa Sanna ammentaa Lynet-laitosten (Evira, GTK, IL, MML, Luke, SYKE, VTT) yhteistutkimuksista.

Helsingin yliopiston tutkija Maija Heikkilä kaivelee työkseen järvien ja merten pohjamutia arktisella alueella. Vapaa-aikana sekoittaa menneisyyden verkkaiseen näkökulmaan sopivasti perhe-elämän kiireitä ja ripeätahtista kestävyysurheilua. Tarkkailee blogissa ympäristönmuutoksia geologin aikakoneesta käsin.

Svante Henriksson tutkii ilmaston heilahteluja ja ilmansaasteita Ilmatieteen laitoksella. Blogissa pohditaan muuttuvaa ilmakehää ja luonnon mallintamista matematiikalla ja tietokoneella yleisemmin. Matkailu ja retkeily toimivat usein viitekehyksinä pohdinnalle.

Elina Koivisto on peto-saalis -suhteista kiinnostunut ekologi, jonka tutkimuslajeina ovat usein jyrsijät. Vapaa-aikana tarkkailee lähiluontoa sekä hyysää kissojaan ja pelargonioitaan. Paikoillaan istuessaan yleensä neuloo.

Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä kasviekologi Virpi Virjamo tutkii ilmastonmuutoksen vaikutusta puihin, ja niiden puolustusyhdisteisiin. Kesällä saapasbiologi, talvella labratakkibiologi, ja välillä molempia samaan aikaan. Kirjoittaa havaintoja kasvikemiantutkimuksesta ja tutkijan työstä.

Marjaana Toivonen on agroekologi, joka tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien hyönteispölytykseen. Blogissa hän pohtii ruoan tuotannon ja ympäristönsuojelun suhdetta ja keinoja säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus.

Blogissa kiivetään kaupunkien ylle tutkimaan, mitä ovat viherkatot ja miksi niitä halutaan kaupunkeihin. Välillä laskeudutaan myös maan tasolle ihmettelemään urbaania luontoa laajemmin. Kukka Kyrö on ekologi, joka tutkii väitöskirjassaan selkärangattomien eläinten yhteisöjä viherkatoilla.

Blogissa tarkastellaan saimaannorpan ja muiden pienten populaatioiden haasteita muuttuvassa maailmassa genetiikkatutkijan silmin. Saimaan rannalla asustava Mia Valtonen tutkii leipätyökseen norppien genetiikkaa ja nauttii vapaa-ajallaan valohoidosta kotoisalla hyljejärvellä.

Pirkko Siikamäki on evoluutio- ja luonnonsuojeluekologi, joka työskentelee Metsähallituksen luontopalvelujen aluepäällikkönä. Tutkimuskohteet vaihdelleet lintuekologiasta kasviesiintymien suojeluun ja viimeisimpänä luontomatkailuun. Blogissaan hän ihmettelee ja pohtii pohjoisen elämänkentän ilmiöitä ja ihmislajin vaikutusta muihin eläväisiin.

Mitä tapahtuu arktisessa maaperässä kun ikirouta sulaa? Miten ilmastonmuutos muuttaa kasvihuonekaasujen virtoja pohjoisilta alueilta, ja mitä väliä sillä on? Näihin kysymyksiin pureutuu blogissaan Maija Marushchak, hiilen- ja typenkiertoon erikoistunut biogeokemisti ja Venäjän-tutkimusmatkaaja jo vuodesta 2004.

Biologin ja elämäntapaulkoilijan havaintoja ja pohdintoja arktisesta luonnosta. Eero Myrsky on kesän paikan päällä Länsi-Grönlannissa tekemässä tutkimusta ekosysteemin hiilensidonnasta, ilmaston lämpenemisestä sekä laiduntajien roolista tässä kokonaisuudessa. Kirjoittaa havaintoja ympäristöstä sekä mielenkiintoisista asioista ja ilmiöistä arktisen karun kauniissa luonnossa.

Jenni Tahvanainen opiskelee Itä-Suomen yliopistossa biologiaa ja tekee gradututkimusta syötävistä hyönteisistä. Blogissa hän pohdiskelee ihmisten ja hyönteisten yhteiseloa sekä sen suomia mahdollisuuksia.

Valokuvataiteilija Paula Humbergin blogissa pohditaan luonnonsuojelua ja luontoa taiteen aiheena. Humberg on myös biologian opiskelija.

Maria Kämäri on joista ja Itämerestä kiinnostunut tutkija, joka nauttii meren läheisyydestä ja on hurahtanut puutarhakasvien kuvaamiseen. Arkisin hän tekee talvisista jokiprosesseista väitöstutkimusta Itä-Suomen yliopistoon.

Jenni Poutanen. Biologi, joka haluaa tutkia metsän eläimiä. Väitöskirjatyöntekijä, joka apurahahakemusten kirjoittelun lisäksi harrastaa kamppailulajeja ja haluaisi vuorokauteen enemmän tunteja päämäärättömälle metsässä vaeltelulle.

Julia Fält-Nardmann tekee Saksassa väitöskirjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuhohyönteisiin. Blogissa valotetaan tutkimus- ja kirjoitustyön etenemistä sekä vertaillaan Lounais-Suomen ja entisen Itäsaksan elämänmenoa ja luontoa.

Edinburghin yliopistossa työskentelevä Riikka Kaartinen tutkii pölyttäjähyönteisten vaikutuksia eri kasvilajien pölytykseen Koillis-Grönlannin kansallispuistossa. Vapaa-aika kuluu lintu- ja luontoretkillä. Linnuista erityisen lähellä sydäntä on uhanalainen kiljuhanhi.

Blogissa katsellaan maailmaa pinnanalaisesta perspektiivistä. Heidi Arponen on meribiologi ja tutkimussukeltaja, joka kartoittaa työkseen merenpohjia Metsähallituksessa eikä malta pysyä pois vedestä vapaa-ajallaankaan.

Kaisa Raatikainen ihmettelee maaseutumaiseman muutoksia biologin, poikkitieteellisen tutkijan ja karjatilan kasvatin silmin.

Saija Kuusela on biologi, jonka sielunmaisema on suomalainen metsä ja järvenranta. Blogissa hän kirjoittaa neulasenterävää asiaa tieteestä ja tiedeviestinnästä – tai vaan tunnelmoi luonnosta.

Suomen Luonnon toimituksen ajatuksia tieteestä, journalismista ja #muutos-verkkolehden teosta.