Luonnon monimuotoisuus – elämän ja kuoleman kysymys
Lauantaina 5. toukokuuta 2019 hallitusten asettamat neuvottelijat istuvat Pariisin keskustassa UNESCO:n rakennuksen suuressa neuvottelusalissa. Kello on 02:59 aamuyöllä. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in puheenjohtaja Sir Robert Watson kohottaa katseensa saliin, nostaa nuijansa ja kysyy ”Do I see any objections?”. Sekunnin hiljaisuuden jälkeen… Lue lisää
Lajiston tilanne kertoo, että emme ole onnistuneet
Uusi arvio lajien uhanalaisuudesta julkaistiin 8. maaliskuuta. Suunta on erittäin huolestuttava. Lajistomme kirjo katoaa kaikessa hiljaisuudessa silmiemme edessä. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut ja yli 300 lajia on nyt hävinnyt Suomesta kokonaan. Jos haluaisi kertoa yhdestä uhanalaisesta lajista päivässä, tehtävään… Lue lisää
Luontoaltistus, elintärkeää puuhastelua
Innokkaaseen luonnon koluajaan suhtaudutaan hyväntahtoisesti. Luonto on harmiton, kiva harrastus. Sopiihan sitä tykätä linnunlaulusta ja mättäällä tunnelmoinnista, olla vähän sellainen metsäromantikko – ihan sympaattista puuhasteluahan se. Todellisuudessa riittävän luontoaltistuksen pitäisi olla jokaisen terveydestään huolehtivan ihmisen keskeisimpiä prioriteetteja. Luonto suojaa terveyttä… Lue lisää
Tuleeko tutkijoiden ääni kuulluksi yhteiskunnassa? #muutos-lehden kirjoittajat keskustelevat Tiedekulmassa.
Tuleeko tutkijoiden ääni kuulluksi muuttuvassa yhteiskunnassa? Saako tutkija kommentoida myös muita kuin omaan tutkimukseensa liittyviä aiheita julkisessa keskustelussa? #muutos-tiedelehteen kirjoittaneet tutkijat kertovat tieteen yleistajuistamisen vaikeudesta, tieteellisen tiedon väärinkäytöstä ja vääristä uskomuksista. Tilaisuuden avaa Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen aiheenaan… Lue lisää
Aktiivinen tutkijuus vaihtoehtona sankaritutkijuudelle
Parhaillaan on käynnissä sosiaalisessa mediassa #vaihtoehtoeskolle– kampanja. Kampanja muistuttaa tiedejulkisuuden todellisuudesta – tuoreimman Tiedebarometrin mukaan valtaosa kansasta osaa nimetä vain ja ainoastaan yhden tieteenharjoittajan, tähtitieteen professori Esko Valtaojan. Kansan arvostama ja rakastama Esko toimii kuten tiedeviestintäkoulutuksissakin neuvotaan: ottaa rohkeasti kantaa… Lue lisää
Vastuullinen päättäjä kuuntelee tutkijoita enemmän kuin lobbareita
Kylmän sodan aikana länsimaailmassa arvostettiin luonnontieteitä, koska tajuttiin, että länsileirin taloudellinen ja aseteknologinen ylivoima sosialistiseen leiriin verrattuna ei olisi mahdollinen ilman luonnontieteellistä etumatkaa. Myös sosialistisessa leirissä luonnontieteitä pidettiin tiedon ideaalimuotona ja marxilaisuus esitettiin eräänlaisena eksaktien luonnontieteiden yhteiskuntatieteellisenä vastineena. En tiedä,… Lue lisää
Ilmasto lämpenee - miksei ketään kiinnosta?
Ylen tiede-ja luontotoimittajana olen vuosia tuskaillut tämän kysymyksen äärellä: miten saan tehtyä sellaisen ohjelman ilmastonmuutoksesta, että se uppoaisi yleisöön. Jättäisi jäljen, halun muuttaa omaa (ja muiden) käyttäytymistä, että tämä tärkein ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava asia ei olisi ohitettavissa. En ole vielä… Lue lisää
#muutos-lehden kirjoittajat vastasivat kysymykseen, kuinka kertoa luonnontieteistä kaikille
#muutos-lehden kirjoittajat nousivat lavalle Tiedekulmassa. Kuvat: Marika Eerola #muutos-lehden viimeinen artikkeli tältä erää julkaistiin 21. lokakuuta. Samana päivänä #muutos-lehden kirjoittajat jakoivat kokemuksiaan siitä, kuinka luonnontieteistä voi kertoa suurelle yleisölle. Lehden tekijät puhuivat tilaisuudessa, joka järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja oli avoin kaikille.… Lue lisää
Tiina Raevaara neuvoo tutkijaa kansantajuistamisen alkuun
Alleviivaan kirjoja vain lyijykynällä, koska se on olevinaan huomaamattomampaa. Joskus käsiin sattuu kuitenkin teos, joka täyttyy niin tiheään viivoituksista, kaarisulkeista, nuolista ja huutomerkeistä, että lopputuloksesta tulee lukukelvoton. Kirjailija Tiina Raevaaran kirja Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (Vastapaino 2016) oli minulle… Lue lisää
Tule kuuntelemaan #muutos-lehden tekijöitä!
Luonnontieteitä pidetään abstrakteina ja vaikeina tieteinä. Miten niistä voi kertoa kaikelle kansalle? Suomen Luonnon Koneen Säätiön rahoituksella julkaisema #muutos-tiedeverkkolehti on opettanut keväästä lähtien kymmentä luonnontieteilijää kirjoittamaan tieteestä suurelle yleisölle. Lehden juttuja julkaistaan syyskuusta lokakuulle. Lokakuun 21. päivä lehden tekijät jakavat ajatuksiaan verkkojutun kirjoittamisesta… Lue lisää
Miksi kirjoitan blogia?
Tutkijan työ ei ole erityisen jännittävää: yhden päivän työ ei merkitse juuri mitään – parhaimmillaankin vain paria pistettä yhdessä julkaisussa. Pääosa työajastani on laadunvarmistusta: huonojen ideoiden ja väärien tulosten poiskarsimista. Suurin osa niin aineiston keräämisestä, näytteiden käsittelystä tai tulosten analyysistä… Lue lisää
Puhutaanko maailmasta vai tieteestä?
Joskus minulta kysytään, miksi Koneen Säätiö haluaa tutkijoiden näkyvän mediassa. Tähän ei ollenkaan huvittaisi vastata, koska jos kysymys muotoillaan näin, se painottaa henkilöitä. Ei kai säätiö halua erityisesti tutkijoiden näkyvän medioissa, vaan haluamme lisätä tieteellisen tutkimuksen tekemisen ja tulosten näkyvyyttä.… Lue lisää
10 + 1 askelta koukuttavaan digiotsikkoon
Sisäänheittäjä. Se on otsikon painava rooli verkkojutussa. Digikirjoittamisessa otsikon merkitys korostuu, sillä se on usein ainoa elementti, jonka lukija näkee kokonaan hakukoneen listauksessa tai sosiaalisen median kanavissa. Päätös lukea juttu on siis herätettävä otsikolla. Näillä vinkeillä pääset alkuun. 1. Tiedä,… Lue lisää
Fb, Insta, Twitter – miksi tutkijan kannattaa ottaa ne haltuun?
Nykyisin kaikilla on paine näkyä verkossa. Tämä koskee entistä enemmän myös tutkijoita. Verkko ei kuitenkaan ole pelkkä aikasyöppö ja pakollinen paha, vaan siitä voi myös hyötyä. Tässä viisi syytä, miksi tutkijan kannattaa panostaa toimintaan sosiaalisessa mediassa. 1. Yleisöjen tavoittaminen Jos… Lue lisää
Journalismi muuttuu, tiede muuttuu, ja kumpikin hyötyvät
Tutkijat ja journalismi. Mitä tekemistä niillä on keskenään? Paljon, ja koko ajan enemmän. Etenkin perinteiset päivälehdet ovat kokeneet tilaajakadon, kun netti ja sosiaalinen media vievät uutiset lukijan luo niitä nopeammin. Uutisjournalismi on tämän takia nopeutunut, pinnallistunut ja synnyttänyt vastailmiön: tarpeen… Lue lisää
Jotta äitikin ymmärtäisi
Kun toimittaja Jani Kaaro kirjoitti kauan sitten Tiede-lehteen jutun muurahaisten evoluution tutkimisesta, haastateltu professori totesi pitävänsä valmista juttua ”nuortenlehtitasoisena”. Kaaroa asia mietitytti. Oliko teksti liian populaari? Vapauttava tuomio tuli, kun eräs tutkijoista antoi palautetta: ”Äitini ymmärsi jutun luettuaan ensi kertaa,… Lue lisää
Viisiportainen kunto-ohjelma lehtikirjoittajaksi aikovalle
Aikakauslehtitoimittajan työssä ei ole mitään, mitä tutkija ei oppisi harjoittelemalla. Homma vaatii lähinnä pään kääntämisen toiseen asentoon. Tämä viisiportainen kunto-ohjelma auttaa alkuun. 1. Lue kirja Toimittajan työ on muuttunut jo paljon sen jälkeen, kun Nuoren toimittajan eloonjäämisopas ilmestyi vuonna 2009.… Lue lisää