Kahviton kahvitauko?

Miltä maistuisi kahvitauko ilman kahvia ja mustikkapiirakka ilman mustikoita? Pölyttäjäkato on olemassa, eikä vain Suomessa vaan koko maailmassa.

Pölyttäjähyönteisten puute vähentää sekä siementen että syötävien hedelmien laatua ja metsämarjojemme satoa. Suomen mehiläishoitajien liiton mukaan hyönteispölytettyjen kasvien siemenet tuleentuvat tasaisemmin ja ovat laadukkaampia. Esimerkiksi tärkeimpien öljykasviemme, rypsin ja rapsin, siemenet ovat öljypitoisempia ja sisältävät vähemmän viherhiukkasia, jos pölyttäjiä on ollut riittävästi (Marini et al. 2015). Öljykasvien tärkeimpiä pölyttäjiä ovat maassamme mehiläiset. Boreaalisella vyöhykkeellä on havaittu myös, että mehiläisten lisäksi erilaiset kukkakärpäset ovat tehokkaita pölyttäjiä useilla viljelykasveilla. Radar et al. (2011) ovat havainneet, että kärpäset kantavat vähemmän öljykasvien siitepölyä, mutta siitepölyn kantomatka voi olla pidempi kuin mehiläisillä.

Pölytyksen lopputuotteena syntyy siemen hedelmöittymisen seurauksena. Siemeniä tuottamalla saadaan terveempiä ja geneettisesti monimuotoisempia satoja kuin esimerkiksi kasvullisesti lisäämällä. Kasvullista lisäämistä, esimerkiksi pistokkaista, ei viljelykasveilla käytetä muutoin kuin hedelmäpuiden lisäämisessä, koska kasvit, jotka lisääntyvät siemenestä ovat valmiimpia torjumaan erilaisia tauteja tai tuhohyönteisiä. Saman geneettisen perimän omaava kasvullisesti lisätty kasvi on hyvin herkkä kuolemaan, jos jokin tauti leviää kasvustoon. Tauti vie mennessään koko sadon.

Monet viljelykasviemme siemenet ovat riippuvaisia juuri hyönteispölytyksestä. Useat ravintokasviemme siemenet, kuten porkkanan ja sipulin (Witter, S ja Blochtein, B 2003), siemenet eivät kehity ilman hyönteispölytystä. Pölytetyt kukat tuottavat isompia hedelmiä, kuten on havaittu esimerkiksi mansikalla ja päärynällä. Pölytyksen on havaittu myös vaikuttavan heikentävästi ravinnolliseen laatuun, kuten manteleiden tai pähkinöiden vitamiinisisältöön. Metsämarjoillemme kukinnan aikaan lentävät hyönteiset ovat elinehto. Ainoita tuulipölytteisiä marjojamme ovat tyrni ja variksenmarja. Tarkkaa tietoa ei vielä ole kuinka pölyttäjäkato on vähentänyt esimerkiksi mustikkasatoa, muuttuneen metsätalouden lisäksi. Ruokapöytämme antimet kutistuvat erilaisten laskelmien mukaan noin 35 prosenttia, jos hyönteispölytys loppuisi kokonaan.

Marini et al. 2015: Crop management modifies the benefits of insect pollination in oilseed rape
Radar et al (2016). Non-bee insects are important contributors to global crop pollination. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 113, 146-151
Witter and Blochtein 2003: Effect of pollination by bees and other insects on the production of onion seeds