Sateen uhka häilyy Suomen yllä

Taas sataa ja taivas on harmaa. Asiaa puidaan työpaikkojen kahvihuoneissa, onhan säästä valittaminen osa suomalaista small talkia.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan hiljainen kansamme saa jatkossakin valittaa säästä ja etenkin sateesta. Ilmastonmuutos ei vaikuta ainoastaan keskilämpötilaan, vaan myös sadannan määrään ja laatuun. Siinä missä Etelä-Euroopassa kärsitään tulevaisuudessa enemmissä määrin kuivuudesta, pohjoisessa ropisee roppakaupalla vettä taivaalta. Viimeisimpien ennusteiden mukaan sateisuus lisääntyy niin talvella kuin kesällä. Myös rankkasateiden määrä lisääntyy.

Vaikka vesi on tärkeä elementti tuhansien järvien maan asukkaille, sitä ei ole mukavaa saada niskaan taukoamatta kesät talvet. Runsaalla sadannalla on myös muita haittoja kuin läpi talven jatkuva loputon lokakuu ja kesäisten terassikelien puute.

Sade huuhtoo maalta ravinteita, maa-ainesta, epäpuhtauksia ja roskia, jotka sitten päätyvät järviin, jokiin ja lopulta mereen. Ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutuminen on runsaampaa kasvukauden ulkopuolella, kun maata ja ravinteita sitova kasvillisuus puuttuu. Pelloilta, puistoista, golf-kentiltä, talousmetsistä ja muilta lannoitetuilta alueilta huuhtoutuu sateen mukana ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä.

Vesi on tehokas liuotin. Kaupungistuminen ja ympäristön kemikalisoituminen näkyy voimakkaasti myös vesistöissä, kun erilaiset kemikaalit sekä liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevat haitta-aineet kulkeutuvat sadevesien mukana maalta pintavesiin. Kaupunkien hulevedet sisältävät muun muassa vesiympäristölle haitallisia liukoisia metalleja ja öljyhiilivetyjä.

Rankkasateet voivat aiheuttaa taajamatulvia. Kaupunkien katetut pinnat estävät veden imeytymisen maaperään ja hulevesijärjestelmät ovat kovilla. Haitta-aineet leviävät entistä tehokkaammin maalta vesistöihin.

Ja entäpä ne roskat! Maahan nakatut roskat kulkeutuvat sateen mukana vesistöihin. Itämeren muoviroskien alkuperää selvittävän BLASTIC-projektin mukaan valtaosa meressä olevasta roskasta onkin peräisin maalta. Sateet, hulevedet ja kaupunkien läpi virtaavat joet toimivat välikäsinä tässäkin ilmiössä.

Vaikuttaa siltä, että sateen aiheuttamat haitat johtuvat pääosin maalta vesistöihin huuhtoutuvista lannoitteista, kemikaaleista ja roskista, eli ihmisen toiminnasta. Sateen määrään ja intensiteettiin emme pysty vaikuttamaan, mutta vesistöihin päätyviin materiaaleihin meillä on valta vaikuttaa. Kuka tahansa voi huolehtia hulevesien laadusta omalla tontillaan ja viedä roskat asianmukaisesti roskikseen.

En kuitenkaan tahdo vielä masentua sateesta. Pidän sateesta ja sen tunnelmasta, tuoksusta ja äänestä. Sateen ja virtaavan veden aiheuttama kohina rauhoittaa. Se pyytää meitä hidastamaan ja kuuntelemaan luontoa. Vesi tarkoittaa elämää.