• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Fb, Insta, Twitter – miksi tutkijan kannattaa ottaa ne haltuun?

25.5.2016

Toimitus

Suomen Luonnon ja #muutos-verkkolehden toimitus bloggaa tieteestä, journalismista ja verkkolehden teosta. Kuva: Heikki Rytkönen / Vastavalo

Pääkirjoituksia

Ilmasto vai luonto ensin?Luonnon monimuotoisuus – elämän ja kuoleman kysymysLajiston tilanne kertoo, että emme ole onnistuneetLuontoaltistus, elintärkeää puuhasteluaTuleeko tutkijoiden ääni kuulluksi yhteiskunnassa? #muutos-lehden kirjoittajat keskustelevat Tiedekulmassa.
biodiversiteetti hallitusneuvottelut Ilmastonmuutos IPBES luontoaltistus luontopohjaiset ratkaisut maailman luonnon tilan arvio masennus monimuotoisuus stressi terveys uhanalaisuus ympäristölle haitalliset tuet

Nykyisin kaikilla on paine näkyä verkossa. Tämä koskee entistä enemmän myös tutkijoita. Verkko ei kuitenkaan ole pelkkä aikasyöppö ja pakollinen paha, vaan siitä voi myös hyötyä. Tässä viisi syytä, miksi tutkijan kannattaa panostaa toimintaan sosiaalisessa mediassa.

1. Yleisöjen tavoittaminen

Jos haet tutkimuksellesi yleisöä, sosiaalinen media on kätevin tapa kerätä sitä. Tutkimuksesta tiedottaminen ja sen markkinointi onnistuu helposti somen avulla. Sosiaalisen median kanavien kautta voit tavoittaa tutkijayhteisön lisäksi uusia yleisöjä ja ”ihan tavallisia ihmisiä”.

Somen avulla tutkimuksesi päätyy helpommin median edustajien luettavaksi. Somessa ovat toki myös rahoittajat, jotka saattavat kiinnostua sinusta.

2. Asiantuntijastatuksen rakentaminen

Sosiaalisen median avulla voit rakentaa kuvaa asiantuntijuudesta. Kun osallistut aktiivisesti tutkimusalaasi koskevaan keskusteluun (myös oman tutkimusaiheesi ulkopuolella) luot kuvan, että pystyt kommentoimaan aihetta laajalti.

Asiantuntijastatuksesta on hyötyä. Mitä aktiivisemmin osallistut omaa alaasi koskevaan keskusteluun, sitä todennäköisempää on, että mediat ovat kiinnostuneita kuulemaan mielipiteesi tilanteessa, jossa he tarvitsevat lähdettä tutkimusalaasi koskevaan juttuun. Asiantuntijaroolin saavuttaminen lisää toki julkisuutta, mutta se saattaa helpottaa myös esimerkiksi rahoituksen hakemista tuleville projekteille.

3. Tutkija-minän ja siviili-minän yhdistäminen

Some on helppo tapa yhdistää asiantuntijuus omiin mielipiteisiin ja ajatuksiin. Somessa pystyt ottamaan kantaa asioihin, jotka eivät liity suoraa tutkimusaiheeseesi. Blogin kautta voit esimerkiksi käsitellä asioita, jotka eivät mahdu tai sovi tutkimustasi koskeviin julkaisuihin, mutta joista haluaisit silti kirjoittaa.

Sosiaalinen media ja verkko yleisesti on hyvä alusta harjoitella tutkimusaiheesta kertomista ja kirjoittamista innostavasti suuremmille yleisöille. Jos saat facebook-kaverisi innostumaan, todennäköisesti tutkimuksesi kiinnostaa muitakin.

4. Yhteydenpito

Sosiaalisen median avulla voit olla yhteydessä perheeseesi ja kavereihisi, mutta myös tutkijayhteisöön. Seuraamalla tutkimusta koskevia ryhmiä, henkilöitä ja organisaatioita pidät helposti yllä suhteita eri tahoihin. Verkon avulla pystyt tavoittamaan julkaisujesi lukijat tai potentiaaliset asiakkaat. Some toimii myös matalan kynnyksen keinona olla yhteydessä esimerkiksi mediakontakteihin tai rahoittajiin.

5. Keskustelun seuraaminen ja ideoiden kerääminen

Some on kätevä tapa pysyä mukana keskustelussa. Seuraamalla tutkimuksesi kannalta mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita tiedät, mistä alallasi milloinkin puhutaan. Verkossa voit myös helposti osallistua omaa alaasi koskevaan keskusteluun ja ottaa kantaa sitä koskeviin asioihin, vaikka et viittaisikaan omaan tutkimukseesi. Some saattaa tarjota myös uusia ideoita ja ajatuksia tutkimustasi ajatellen.

Laura Salonen

sosiaalinen media
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki