K ulunut vuosi on ollut #muutos-verkkolehden ensimmäinen mutta ei toivottavasti viimeinen. Kymmenen luonnontieteilijää sai keväällä 2016 Suomen Luonnon toimitukselta opastusta blogien ja pitkien aikakauslehtijuttujen tekoon. Pian sen jälkeen he saivat lyödä kätensä saveen.
#muutos on nostanut esiin tärkeitä luonto- ja ympäristöasioita. Nämä kymmenen hienoa juttua luettuasi tiedät enemmän.
1. Miten maalaismaisema on muuttunut ja miksi
Kaisa Raatikainen on ekologian ja evoluutiobiologian jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut, mikä perinneympäristöjen suojelussa kiikastaa. Raatikainen muovasi oman tutkimusaiheensa henkilölähtöiseksi reportaasiksi, jossa on kaksi haastateltavaa: tavallisen nykytilan omistaja Tommi Lunttila ja harrastuksenaan perinnemaisemia hoitava biologi Kristiina Nyholm.
2. Itämeri on menettämässä ainoan valaslajinsa
Kymmenen vuotta sitten Suomessa naureskeltiin pyöräiäistarkkailijoille – eihän Suomessa mitään pyöräiäisiä elä. Kuvataiteilija, biologi Paula Humberg vieraili Saksan Büsumissa katsomassa pyöriäisten ruumiinavauksia ja kertoo hienossa reportaasissaan, miksi näin on. Pysäyttävät kuvat ja taidolla hiottu teksti ovat keränneet ansaittuja kehuja. Jutussa haastatellaan Büsumin villieläininstituutin johtajaa, Ursula Siebertiä.
3. Havununnan leviämiselle Suomessa ei näytä olevan esteitä
Julia Fält-Nardmann on väitöstutkija kahdessa yliopistossa, Turussa ja Saksan Dresdenissä. Siksi hän on pystynyt selvittämään kahden metsätuholaisen elinympäristövaatimuksia maantieteellisesti harvinaisen pitkällä jatkumolla. Kauniilla, lavealla lauseella etenevässä jutussaan Fält-Nardmann kuvaa, miten ilmaston lämpeneminen työntää uusia hyönteisiä kohti pohjoista. Havu- ja lehtinunnan leviämiselle Suomessa näyttäisi olevan mitään esteteitä.
4. Hyönteiset ovat varteenotettavaa ruokaa jo nyt
Jenni Tahvanainen tekee graduaan ugandalaisten heinäsirkkojen ravintokäyttöä selvittävässä tutkimusryhmässä. Länsimaissa hyönteissyönnistä on tullut trendi, mutta monissa maailman maissa se on jo täyttä totta, usein muiden proteiinilähteiden puutteessa. Tahvanaisen havainnollinen asiajuttu esittelee neljä yleisintä ihmisravinnoksi käytettävää hyönteisryhmää.
5. Se Arktis, jonka tunnemme nyt, on pian vain muisto
Biologi Eero Myrsky vietti kesän 2016 tutkimusavustajana Lounais-Grönlannissa ja tapasi amerikkalaisen huippututkijan, professori Eric Postin. Post tutkii alueella ilmastonmuutoksen vaikutusta arktisiin eliöyhteisöihin. Myrskyn teksti on tiukkaa asiaa ja hänen ottamansa kuvat vaikuttavia. Katso ja lue!
6. Suomen pysyvin luontotyyppi on rakkakivikko
Saija Kuusela on väitellyt ekologi, joka hoitaa töikseen Metso-ohjelman viestintää Suomen ympäristökeskuksessa. #muutos-lehden jutussa Kuusela jäljittää Suomen vähiten muuttuvaa luontotyyppiä. Hienosti kirjoitettu teksti kuljettaa lukijan soille, metsiin, rannoille niityille ja – rakkakivikoille. Paljon tietoa mutta kevyesti.
7. Kiljuhanhi on palaamassa sukupuuton partaalta
Riikka Kaartinen on ekologi ja post-doc-tutkija Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Kesän hän vietti Grönlannissa pölyttäjätutkimuksissa, mutta hänellä on myös lähes 20-vuotinen historia kiljuhanhen suojelijana. Hienossa, sydämeen käyvässä jutussaan Kaartinen kuvaa, miten tieto kiljuhanhen muuttoreiteistä on rakentunut ja miten alkoi lajin uusi nousu.
8. Hapettomat syvänteet hidastavat rakkolevän toipumista
Itämeren rehevöitymisen tiedetään tehneen hallaa rakkolevälle. Mitä muuta asiasta pitäisi tietää? Meribiologi Heidi Arponen kertoo kaiken. Mikä on rakkolevän tilanne nyt? Mitkä tekijät sen toipumiseen vaikuttavat? Mikä kumma on pikkuhauru? Tässä laveassa jutussa moni Itämerta koskeva asia on ensi kertaa kansantajuisesti esillä. Katso kauniit kuvat pinnan alta!
9. Ilmastonmuutos muuttaa eri tavalla Etelä- ja Pohjois-Suomen jokia
Ilmastonmuutos leudontaa talvia – mitä tämä aiheuttaa joissa? Se on Maria Kämärin väitöstutkimuksen ja laajan jutun aihe. Jääpeitteen oheneminen on ratkaiseva muutos, joka vaikuttaa kevään tulvahuippuun ja muun muassa kalojen kutuvaelluksiin. Silakan poikastuotto Kokemäkijoen edustalla voi olla uhattuna.
10. Valkohäntäkauriita tutkitaan salapoliisien menetelmillä
Kuinka otat selvää valkohäntäkauriiden lukumäärästä, iästä ja sukupuolesta tappamatta ensimmäistäkään kaurista? Väitöskirjatutkija Jenni Poutanen on turvautunut tv:n dekkarisarjoista tuttuihin menetelmiin. #muutos-lehden jutussaan hän kertoo, mitä riistakameroiden kuvista voi päätellä ja miten papanoiden dna johtaa tuntemattoman kakkaajan jäljille. Pyrkimyksenä on varmistaa, että kauriiden metsästys on kestävällä pohjalle.
