• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Eero Myrsky

Biologin ja elämäntapaulkoilijan havaintoja ja pohdintoja arktisesta luonnosta. Eero Myrsky on kesän paikan päällä Länsi-Grönlannissa tekemässä tutkimusta ekosysteemin hiilensidonnasta, ilmaston lämpenemisestä sekä laiduntajien roolista tässä kokonaisuudessa. Kirjoittaa havaintoja ympäristöstä sekä mielenkiintoisista asioista ja ilmiöistä arktisen karun kauniissa luonnossa.

Samalta kirjoittajalta

Vihreän maan kevätArktiksen 350-kiloisesta ruohonleikkurista kannattaa pysyä etäällä
Arktis Grönlanti myskihärkä
6.7.2016

Vihreän maan kevät

Vihreän maan kevät on ollut tänä vuonna aikainen. Saapuessamme Grönlantiin toukokuun puolen välin tienoille, oli luonto jo kovaa vauhtia heräämässä ja vaivaiskoivut puskivat vihreää. Pohjoisen lyhyt, mutta tehokas kasvukausi oli käynnissä.

Täkäläiset kasvit ovat sopeutuneet kasvukauden lyhyyteen, joten kesän lämpimästä ja valoisasta ajasta otetaan kaikki irti. Kasvit myös kestävät hyvin ankaria oloja, eikä muutaman päivän mittainen takatalvi toukokuun lopulla näyttänyt vaikuttavan niihin lainkaan. Kynsimöt, hanhikit, leinikit ym. jo kukintansa aloittaneet kasvit kestivät pienen lumipeitteen hyvin ja jatkoivat eloaan paljastuttuaan lumen alta.

Pohjoiset kasvit eivät pienestä hätkähdä.
Pohjoiset kasvit eivät pienestä hätkähdä.

Touko-kesäkuun vaihteessa käynnistyi myös karibujen vasomiskausi. Karibuille aikainen kevään tulo ja lämpö eivät ole pelkästään positiivisia asioita. Vasomiskauden aikana naaraat tarvitsevat paljon helposti sulatettavaa ja runsasravinteista ravintoa, jotta pystyvät tuottamaan tarpeeksi maitoa jälkikasvulleen. Tätä ravintoa ovat erityisesti juuri ilmestyneet kasvinosat, uuden versot ja lehdet.

Draba cana on kevään ensimmäisiä kukkijoita.
Draba cana on kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Jos kasvien kasvukausi on jo ehtinyt pidemmälle, eikä uutta tuoretta helposti sulatettavaa kasvimassaa ole riittävästi saatavilla, on tällä todettu olevat vaikutuksia vasojen määrään ja siten luonnollisesti koko populaation kokoon.

Rhrododondron lapponicum on yleinen laji alueella.
Rhrododendron lapponicum on yleinen laji alueella.

Tutkimus tästä aiheesta on edelleen käynnissä. Tutkimusalue sijaitsee kahden vesistön ja jäätikön rajaamalla ylängöllä, joka on karibujen suosimaa vasomisaluetta. Karibuseurantoja on tehty jo useita vuosia ja tutkimus on edelleen käynnissä, joten aika näyttää kuinka suuren mittaluokan vaikutuksesta on kyse.

Karibujen vasomiskausi käynnistyi touko-kesäkuun vaihteessa.
Karibujen vasomiskausi käynnistyi touko-kesäkuun vaihteessa.
28.6.2016

Arktiksen 350-kiloisesta ruohonleikkurista kannattaa pysyä etäällä

Toisinaan työpäivä täällä Arktiksella voi saada uuden käänteen kun tie tutkimusalueelle onkin tukossa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä laiduntaa Arktiksen suuri rauhallinen ruohonleikkuri: myskihärkä (Ovibos moschatus). Jos näin on, annetaan eläinten jatkaa laidunnustaan rauhassa kahdesta syystä.

Ensinnäkin myskihärät ovat isoja eläimiä, uros voi painaa 350 kg ja naaraskin komeat 250 kg. Pienempi väistää. Myskihärät ovat perusluonteeltaan rauhallisia ja yleensä poistuvat paikalta, jos ihminen lähestyy niitä. Joka tapauksessa on suositeltavaa pitää niihin vähintään 50 metrin etäisyys. Myskihärät poikivat huhtikuun lopussa, joten tähän aikaan mukana saattaa olla vielä vasoja, jolloin emot saattavat käyttäytyä agressiivisemmin.

IMG_5098

Toinen syy on siinä, että projektissa, jossa olen tämän kesän keräämässä dataa, tutkitaan laiduntajien ja ilmaston lämpenemisen vaikutusta kasvillisuuteen ja ekosysteemien hiilidioksidivirtoihin. Näitä laiduntajia on käytännössä kaksi: myskihärkä ja sen lisäksi alueella runsaslukuisena laiduntava karibu. Jos eläimet sattuvat olemaan koealalla ruokailemassa, ei niitä mennä häiritsemään, vaan siirrytään sen sijaan toiselle alueelle.

IMG_5103

Myskihärkä on kuulunut Länsi-Grönlannin alkuperäiseen lajistoon, mutta se on aikanaan metsästetty alueelta sukupuuttoon. Vuosina 1962 ja 1965 toteutettiin projekti, jossa 27 myskihärkää siirrettiin Itä-Grönlannista länteen 25 kilometriä etelään Kangerlussuaquin asutuskeskuksesta Tatsip Ata-lahden ympäristöön. Aluetta kutsuttiin siitä lähtien nimellä ”Musk Ox Bay”. Sen jälkeen tämä arktiksen rauhallinen vaeltaja on ottanut alueen hyvin omakseen: nykyään alueella laiduntaa jo noin 15 000 myskihärkää.

Kangerlussuaquista härkiä koitettiin vielä siirtää pohjoisemmaksi Länsi-Grönlantiin. Mahdollisia elinympäristöjä käytiin tutkimassa ja samalla arvioitiin, kuinka suuria myskihärkäpopulaatioita niillä voisi elää. Tämän projektin tarkoituksena oli saada paikalliset ihmiset luopumaan vähitellen valaanpyynnistä ja siirtymään metsästämään härkiä. Projekti ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Härkiä kyllä siirrettiin useaan kohteeseen, mutta muutos metsästystottumuksissa ei ole pieni juttu: valaanpyynti on erittäin syvällä grönlantilaisessa kulttuurissa. Osa siirretyistä populaatioista on vielä tallella, mutta osa on kadonnut kokonaan.

EDIT: Korjattu blogin viimeistä kappaletta koskien myskihärkien siirtoa Länsi-Grönlantiin 8. elokuuta 11.47.

Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki