“Uusi [hyönteinen/hämähäkki/punkki/tuholainen jne.] levinnyt Suomeen ilmastonmuutoksen mukana“ on uutisotsikko, jonka kaltaisilta on viimeaikoina ollut vaikea välttyä. Pohjolakin lämpenee, ja on helppo järkeillä muutoksen tuovan mukanaan uusia, lauhkeampien alueiden lajeja. Mutta vaikka ilmasto muuttu, pysyy napa-alueiden ainutlaatuinen valorytmi samana, ja Suomen leveysasteilla päästään nauttimaan keskikesän yöttömästä yöstä vaikka juhannuskoivu korvattaisiin palmupuulla. Miten uudet tulokkaat pärjäävät pohjolan villisti vaihtelevassa valorytmissä?
Tähän kysymykseen palaan kerta kerran jälkeen väitöskirjatutkimuksessani. Mitä väliä on ötökälle, kuinka kauan aurinko paistaa taivaalla päivän aikana? Otsikossa mainittuja yöperhosia sekä esimerkiksi lepakoita löytyy valoisasta pohjolastakin, joten pimeän kauden puuttuminen vuorokaudesta ei sinäänsä tunnu rajoittavan lajistoa eikä yötön yö häiritse siihen tottuneita yöeläimiä. Moni eliö silti seuraa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa valorytmiä tarkkaan kuin kalenteria konsanaan, ja esimerkiksi hyönteisten munien tai koteloiden kuoriutuminen tai vaikkapa nisäkkäiden talviturkin vaihtaminen keveämpään kesäkarvaan ajoittuvat usein juuri päivänpituuden mukaan. Monella lajilla säätelymekanismi on itseasiassa vieläkin näppärämpi – tietokoneohjelmointia mukaellen vaikkapa mallia “JOS lämpötila on yli 5 °C JA JOS päivä on vähintään 20 h pitkä, NIIN kuoriudu. MUUTEN odottele munassa“ Moisella lämpötilan ja valorytmin kattavalla yhtälöllä estetään vaikkapa kuoriutuminen liian aikaisin keväällä (päivien ollessa vielä lyhyitä), vaikka kohdalle osuisikin satunnainen hellerupeama.
Miksi on sitten niin tärkeää ajoittaa elinkierto tarkkaan tiettyyn vuodenaikaan? Hyönteismunaesimerkissä pysytellen voidaan todeta, että kuoriutuminen samaan aikaan kun ravintokasvin lehdet puhkeavat keväällä on äärimmäisen tärkeää monelle kasvinsyöjähyönteiselle. Jo muutamassa päivässä hennot, pehmeät ja pari milliä pitkän toukan mielestä herkulliset uudet lehdet muuttuvat syömäkelvottomaksi tummanvihreäksi pelliksi, jotka puu vielä usein pumppaa täyteen erilaisia puolustuskemikaaleja. Myöhästyminen siis voi merkitä yhtä varmaa nälkiintymistä kuin liian aikaisin kaljulle oksalle kuoriutuminenkin. Vastaavanlaista katastrofia merkitsisi vaikkapa kukkien ja pölyttäjien “epäsynkronia“, josta kärsisivät molemmat osapuolet.
Tietyllä paikalla vakituisina elelevät kasvissyöjät ovat tavallisesti hyvin synkronoituja isäntälajiensa kanssa. Tämän pohjalta olisi helppo olettaa, että jos yksi laji muuttaa ajoitustaan, niin siitä riippuvaiset, samalla alueella elävät lajit tekisivät samoin. Tässä luonto kuitenkin jälleen kerran paljastaa monimutkaisuutensa. Hyvin synkronoidutkaan lajit eivät vältäämättä käytä samaa kalenteria ja ohjelmointia keskenään! Entä jos puun silmut puhkeavat sen mukaan, kuinka lämmin kevät on ollut, ja puulla ruokailevat toukat kuoriutuvat päivänpituuden mukaan? Ilmaston lämmetessä puu vihertyy vuosi vuodelta aikaisemmin toukkien myöhästyessä herkkupöydästään joka vuosi enemmän ja enemmän… Uutisoitiinpa hiljakkoin siitäkin, että käki on ainakin paikoin Euroopassa vaarassa hävitä, sillä se ei ole aikaistanut kevätmuuttoaan samaa tahtia kuin pikkulinnut, joiden pesiin se munii munansa. Samanlainen epäsynkronia uhkaa myös lämpenevän ilmaston mukana pohjoiseen matkaavia lajeja. Jos hyönteinen on tottunut kuoriutumaan vaikkapa päivänpituuden saavuttaessa 13 tuntia Saksassa kokee se melkoisen pettymyksen kun Suomessa tuollainen päivänpituus merkitsee vielä aikaista, lehdetöntä kevättä.
Mukavan mausteensa soppaan lisää luonnollisesti vielä erityisesti hyönteisten nopea kyky sopeutua uusiin elinolosuhteisiin. Evoluutiota voi paineen alla tapahtua nopeastikin, ja saattaa olla, että pohjoiseen marssivat ötökät oppivat matkalla säätämään kellojaan. Kaikki lajit eivät siihen kuitenkaan ilmeisesti kykene.
Työsarkaa minulle siis näyttäisi riittävän vielä joksikin aikaa!
Toivotan kaikille lukijoille valoisaa keskikesää täältä Keskieuroopan tähtitaivaan alta.
P.S. Juuri tätä kirjoittaessani huomasin #muutoskollegani Riikan tarttuneen samaan aiheeseen pölyttäjien kannalta! Kannattaa lukaista!