• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Viherkatto, aurinkopaneelit vai sekä että?

25.8.2017

Kukka Kyrö

Blogissa kiivetään kaupunkien ylle tutkimaan, mitä ovat viherkatot ja miksi niitä halutaan kaupunkeihin. Välillä laskeudutaan myös maan tasolle ihmettelemään urbaania luontoa laajemmin. Kukka Kyrö on ekologi, joka tutkii väitöskirjassaan selkärangattomien eläinten yhteisöjä viherkatoilla.

Samalta kirjoittajalta

Pölyttäjät mukaan kaupunkisuunnitteluunTarvitsemme myönteistä puhetta ötököistäViherkatto, aurinkopaneelit vai sekä että?Kaupunkiviljelyä, kattojoogaa ja puutarhajuhlia – tällaisia ovat kaupunkilaisten viherkattohaaveetMihin viherkattoja tarvitaan Suomessa?
aurinkoenergia aurinkopaneeli hyönteiset hämähäkit kaupunkiluonto kaupunkisuunnittelu kaupunkiviljely ketokasvit kimalaiset luonnon monimuotoisuus mehiläiset monimuotoisuus pölyttäjät viherkatot viherkatto ötökät

Viherkatot ja katoille sijoitettavat aurinkopaneelit eivät suinkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Aurinkoviherkatolla paneelit asennetaan kasvillisuuden päälle ja lopputuloksena voi olla sekä monimuotoinen viherkatto että kasvitonta kattoa tehokkaampi sähköntuotanto.

 

Aurinkopaneelit tekevät ryminällä tuloaan kaupunkien katoille. Niin kerrostalojen taloyhtiöt, pientaloasujat kuin yrityksetkin ovat innostuneet aurinkopaneelien mahdollistamasta, päästöttömään energialähteeseen perustuvasta, osittaisesta energiaomavaraisuudesta. Mistään ihan pienestä näpertelystä ei enää ole kyse, vaan suurten rakennusten katot tarjoavat tilaa mittavillekin aurinkovoimalahankkeille. Esimerkiksi Helsingin yliopisto tiedotti hiljattain rakentavansa Viikin kampuksen katoille nimellisteholtaan 1,2 megawatin voimalan, joka tulee valmistuessaan olemaan Suomen suurimpia aurinkovoimaloita. Sen tuotto vastaa vuositasolla noin viidenkymmenen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.

Katoille sijoitettavat aurinkopaneelit ja viherkatto ovat molemmat ratkaisuja, joissa kattotilaa hyödynnetään ekologisesti kestävämpien kaupunkien kehittämiseksi, mutta ovatko ne toistensa kanssa kilpailevia vaihtoehtoja? Varmasti jossain määrin ovat. Esimerkiksi Pariisissa kaupunki on määrännyt, että liiketiloiksi kaavoitetuilla alueilla kaikissa uusissa rakennuksissa on oltava viherkatto, mutta sen voi korvata myös aurinkopaneeleilla. Toisaalta on tilanteita, joissa katolle soveltuu vain jompikumpi. Vanhoille tai kovin jyrkille katoille voi olla helpompaa asentaa aurinkopaneeleita kuin viherkatto, ja varjoisille katoille ei taas kannata laittaa paneeleita, mutta kasvit viihtyvät niilläkin. Aina ei kuitenkaan tarvitse valita viherkaton ja aurinkoenergian väliltä, sillä aurinkopaneeleita voi asentaa myös viherkatolle, eikä ratkaisu ole edes kompromissi, vaan hyödyttää molempia.

Viherkaton ja aurinkopaneelit yhdistäviä kattoja on vasta vähän, eikä niille ole vakiintunutta nimeä suomen kielessä. Tässä kirjoituksessa kutsun ratkaisua aurinkoviherkatoksi, englanniksi käytössä ovat termit photovoltaic green roof ja lyhyempi biosolar roof.

Millä tavoin aurinkopaneelit ja viherkatto sitten hyödyttävät toisiaan? Aloitetaan siitä, miten paneelit hyötyvät kasvillisuudesta. Aurinkoviherkaton tärkein etu perustuu kasvillisuuden viilentävään vaikutukseen. Aurinkopaneelien teho laskee lämpötilan kohotessa, joten paneelit toimivat tehokkaammin aurinkoviherkatoilla kuin kasvittomilla katoilla. Kasvillisuuden aikaansaama parannus paneelien tehoon riippuu useasta tekijästä, kuten ilmastosta, verrokkikaton materiaalista ja kasvillisuuden koostumuksesta. Tavallisesti hyöty on alle yhdestä muutamaan prosenttiin, mutta parhaimmillaan kasvillisuuden on havaittu nostavan paneelien tehoa noin kymmenen prosenttia.

Toinen, hieman yllättävä, hyöty kasveista tulee siitä, että kasvillisuus sitoo ilmasta pölyä, joka aurinkopaneelien pinnalle päätyessään heikentää niiden tehoa. Vaikka aurinkoviherkatoilla paneelit saavatkin osansa kasvien siitepölystä ja kasvualustan eroosiossa syntyvästä pölystä, kertyy pölyä kuitenkin vähemmän kuin kasvittomilla katoilla. Tosin, jos kasvillisuus pääsee pahasti kuivumaan, saattaa vaikutus olla päinvastainen.

Entä miten aurinkopaneelit hyödyttävät viherkattoa? Paneelien varjostus luo katolle erilaisia kasvuolosuhteita, joka näkyy kasvillisuuden vaihteluna auringon paisteessa olevien ja varjoon jäävien alueiden välillä. Paneelit voivat siten lisätä kasvillisuuden monimuotoisuutta ja biomassaa. Tämä taas parantaa viherkaton toiminnallisuutta esimerkiksi tehostamalla katon kykyä sitoa hulevesiä. Lisäksi kasvillisuuden vaihtelu luo elinympäristöjen vaihtelua hyönteisille ja muille selkärangattomille eliöille. Näin aurinkoviherkatosta voi kehittyä jopa tavallista viherkattoa monimuotoisempi ympäristö kasveille ja eläimille.

Synergiaetujensa takia aurinkoviherkatot herättävät maailmalla kasvavaa kiinnostusta, mutta millaiset mahdollisuudet niillä on yleistyä meillä Suomessa? On ilmeistä, että Suomen ilmastossa kasvillisuuden viilentävään vaikutukseen perustuva hyöty sähköntuotossa on pienempi kuin alueilla, joissa on lämmintä ympäri vuoden. Aurinkoviherkattoja pitäisi kuitenkin rakennushankkeissa tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan myös katon tuottamat ekosysteemipalvelut sekä hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ja kaupunkiympäristön viihtyisyydelle. Kun paletin kaikki osat nostetaan pöydälle, saattaa sekä-että-vaihtoehto päihittää selvästi joko-tain.

aurinkoenergiaaurinkopaneelikaupunkisuunnittelumonimuotoisuusviherkatto
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki