• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Monimuotoisuus ei ole pelkkää kivaa ja kaunista – myös ihmisen mielestä epämiellyttävillä lajeilla on arvonsa

23.8.2018

Elina Koivisto

Elina Koivisto on peto-saalis -suhteista kiinnostunut ekologi, jonka tutkimuslajeina ovat usein jyrsijät. Vapaa-aikana tarkkailee lähiluontoa sekä hyysää kissojaan ja pelargonioitaan. Paikoillaan istuessaan yleensä neuloo.

Samalta kirjoittajalta

Pölyttäjät tarvitsevat monipuolista ravintoa tasaisesti läpi kesänVarpunen on vaarassa hävitä SuomestaMonimuotoinen kimalaislajisto mahdollistaa monipuoliset pölytyspalvelutMonimuotoisuus ei ole pelkkää kivaa ja kaunista – myös ihmisen mielestä epämiellyttävillä lajeilla on arvonsaTarvitsemme sekä kaupunkiluontoa että aarnimetsiä
ekosysteemipalvelut hyönteiset kaupunkiluonto kimalaiset linnut luonnon monimuotoisuus luonnonsuojelu luonto luontosuhde lähiluonto metsä monimuotoisuus pölyttäjät tutkimus uhanalaisuus vanha metsä

Lajeja tulee helposti arvottaneeksi mielessään sen mukaan, miten ”kivoja” tai hyödyllisiä ne ovat. Ihmisen näkökulmasta epämiellyttävätkin lajit, kuten vaikkapa tänä kesänä paljon puhetta aiheuttaneet ampiaiset, voivat kuitenkin myös olla tärkeitä ja arvokkaita.

Kuivan kesän vuoksi virittelin pihalle vesipisteitä erilaisille eläimille: jalallinen kylpyallas linnuille, matala astia maassa liikkuville eläimille ja kukkapenkin viereen oma juomapaikka myös hyönteisille. Hyönteisillä ajattelin tässä yhteydessä lähinnä kimalaisia, mehiläisiä, perhosia ja muita vastaavia ”kivoja” lajeja.

Yhtäkään edellä mainituista hyönteisistä en ole juomapaikalla nähnyt. Sen sijaan astialla on vieraillut jatkuvalla syötöllä ampiaisia. Kivaa monimuotoisuutta tämäkin? Hyh.

Piha-ampiaisia juomassa kesähelteellä. (Kuva: Elina Koivisto)

Huolimatta siitä, että suorastaan kammoan ampiaisia, päätin kuitenkin yrittää tulla niiden kanssa toimeen ja jatkoin juoma-astian täyttämistä ampiaisia varten. Maailmassa elää paljon kaikenlaisia olentoja, jotka saattavat olla ihmisen mielestä epämiellyttäviä tai turhia. Rumia, pelottavia, haisevia, pistäviä tai purevia. Jollekin muulle lajille tai ekosysteemin toiminnalle ne saattavat kuitenkin olla tarpeellisia, jopa elintärkeitä.

Kukkakärpäsiin kuuluva ampiaisvieras tarvitsee ampiaisia lisääntyäkseen. Laji munii ampiaisten pesiin ja siellä kuoriutuvat toukat käyttävät ravinnokseen muun muassa kuolleita ampiaisia. Aikuinen kärpänen vierailee kukissa. (Kuva: Elina Koivisto)

Kotimaiset lehdet ovat esitelleet kesän mittaan runsain mitoin erilaisia ampiaisten karkotusvinkkejä. Brittilehti The Guardian sen sijaan listaa viisi syytä, miksi tämän kesän runsaista ampiaismääristä pitäisi olla suorastaan innoissaan.

Lista keskittyy hauskasti enemmän siihen, mitä ampiaiset ovat kuin siihen, mitä ne tekevät. Ihmisnäkökulmasta tulee helposti ajateltua, että lajin pitää tehdä jotain hyödyllistä – mieluiten ihmiselle hyödyllistä – ollakseen tärkeä. Listalla on mainittu muun muassa, että ampiaiset ovat kiehtovia ja monimuotoisia eläimiä.

Tämä ei ole ampiainen, vaan ampiaista värityksellään matkiva kukkakärpänen. Ilmiötä, jossa harmiton laji pyrkii muistuttamaan vaarallista lajia, kutsutaan Batesin mimikryksi. Kukkakärpänen siis hyötyy siitä, että saalistajat ovat oppineet välttelemään ampiaisia ja niitä muistuttavia lajeja. (Kuva: Elina Koivisto)

Ampiaisista on toki hyötyäkin. The Independentin parin vuoden takaisessa artikkelissa otsikolla: ”A world without wasps would be catastrophic for ecosystems and the global economy” on kerrottu käytännönläheisempiä syitä arvostaa ampiaisia.

Ampiaiset ovat petoja ja saalistavat kasvaville toukilleen ravinnoksi hyönteisiä, myös esimerkiksi monia puutarhan tuholaisia. Huonosta maineestaan huolimatta ampiaiset ovat myös tärkeitä pölyttäjähyönteisiä. Jopa ampiaisen myrkystä saattaa olla hyötyä ihmisille, sillä tutkijat selvittävät sen mahdollisuuksia lääkekäyttöön.

ekosysteemipalvelutluonnonsuojeluluontosuhdemonimuotoisuuspölyttäjät
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki