Tutkijoilta ja tiedeyhteisöltä odotetaan tänä päivänä entistä aktiivisempaa otetta tutkimusaiheista, tutkimuksen tavoitteista ja saavutetuista tuloksista viestimisessä. Kuva norsunluutorneissa tai tutkijankammiossa viihtyvistä tieteen tekijöistä on pahasti vanhentunut – tämän päivän tutkijat ovat innostuneita tieteen yleistajuistajia, jotka kertovat mielellään tutkimuksen merkityksestä ja saavutuksista eri yleisöille vaihtelevilla areenoilla. Tällainen kokemus ainakin meillä Suomen Akatemiassa on tutkijoiden kanssa tekemästämme tiedeviestintäyhteistyöstä.
Aikaisempaa monipuolisempi ja aktiivisempi tiedeviestintä ei tietenkään ole syntynyt pelkästään tiedeyhteisön omasta kiinnostuksesta. Yliopistolain muutoksen mukanaan tuoma kolmas tehtävä edellyttää yliopistoilta aikaisempaa laajempaa vuorovaikutusta yhteiskunnallisesti. Se myös painottaa tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen laskusuunta, ja sitä kautta kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta on lisännyt tarvetta osoittaa rahoituksen läpinäkyvyys ja vaikuttavuus yhteiskunnallisesti. Yhteisillä varoilla tehdystä työstä odotetaan tuloksia eri yhteiskunnan osa-alueilla, näkyivätpä ne sitten uusina oppimismenetelminä tai suomalaisten yritysten kaupallisena ja teknologisena kilpailuetuna.
Tutkimuksesta ymmärrystä ja ratkaisuja
Myös Suomen Akatemiassa tutkimuksen tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmat ovat aikaisempaa vahvemmin esillä. Tutkimuksen laatu, tieteellinen uusiutuminen ja tutkimuksen vaikuttavuus ovat keskeisiä vaatimuksia, kun parhaita tutkimushankkeita valitaan rahoitettaviksi. Akatemia pyytää tutkijoita arvioimaan tutkimuksensa vaikuttavuutta sekä hakemuksissaan että rahoituksesta myöhemmin raportoidessaan. Ajatuksena on kannustaa tutkijoita pohtimaan heidän tutkimuksensa kytkeytymistä laajempiin, myös tiedeyhteisön ulkopuolisiin yhteyksiin.
Lue lisää vaikuttavuuden raportoinnista Suomen Akatemiassa
Akatemian joulukuussa 2016 julkaisemassa Tieteen tila -raportissa kuvaillaan erillisen selvityksen verran sitä, mitä tutkimuksen laajempi vaikuttavuus voisi olla. Raportissa tarkasteltiin, millä eri tavoin tutkimustieto ja -osaaminen vaikuttavat tiedeyhteisön ulkopuolella ja miten vaikutukset syntyvät. Raportin mukaan kaikella tutkimuksella voi olla tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia sekä lyhyellä että erityisesti pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tuodaan esiin, että korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja tutkimuksen monipuolinen vaikuttavuus itse asiassa tukevat toisiaan.
Lue lisää Tieteen tilasta
Monipuolista vuorovaikutusta
Viestintää tarvitaan tutkimuksen tunnetuksi tekemiseksi ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Viestintä on ennen kaikkea monipuolista vuorovaikutusta tutkijoiden ja tutkimustiedon käyttäjien kesken. Myös niin, että eri alojen asiantuntijat ja toimijat sekä vaikkapa eri palvelujen käyttäjät ja kansalaiset laajasti ovat mukana vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa. Näin syntyy uusia ideoita myös tutkimusaiheiksi ja ongelmanasetteluksi. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmat toimivat juuri näin. Ohjelmissa rahoitetaan yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä ja tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko tutkimushankkeen ajan on tärkeää, ja ohjelmateemojen ja -aiheiden valmisteluvaiheeseen kutsutaan laajasti eri yhteiskunnan toimijoita tutkijoiden lisäksi.
Viestinnän vaikuttavuuden arvioinnissa voisi olla hedelmällistä pohtia sitä, minkälaisten vuorovaikutusten kautta uusi tutkimustieto ja tutkimuksesta kumpuavat näkemykset tulevat osaksi yhteiskunnan toimintaa? Entä miten vuorovaikutukset luovat pohjaa päätöksille ja valinnoille elämän eri osa-alueilla? Vaikuttavassa viestinnässä korostuisi siten viestintä prosessina ja sen osallistava luonne, ei esimerkiksi medianäkyvyys sellaisenaan.
Tutkimuksen vaikuttavuutta edistävä tiedeviestintä kunnioittaa ja noudattaa myös tieteen itseään korjaavaa luonnetta: kun tieto täydentyy tai korvautuu uudella tutkimustiedolla, siitä kerrotaan.
Riitta Tirronen
Kirjoittaja työskentelee viestintäjohtajana Suomen Akatemiassa.