Kontukimalaisia lennätetään Suomeen kasvihuonevihannesten pölyttäjiksi. Niiden mukana Suomeen leviää kimalais- ja mehiläistauteja eri puolilta Eurooppaa.
Vierailin tammikuun lopulla Mehiläishoitajain talvipäivillä kertomassa tutkimuksestani ja kuuntelemassa liudan kiinnostavia esityksiä. Yhden puheenvuoroista piti Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Jouni Sorvari, joka kertoi kaupallisten kimalaispesien mukana kulkevista taudeista. Esitys muutti suhtautumistani tuontikimalaisiin aiempaa kriittisemmäksi.
Teollisesti tuotettuja kimalaispesiä käytetään Suomessa etenkin kasvihuonetomaatin pölytyksessä. Kimalaiset sopivat kasvihuoneisiin tarhamehiläisiä paremmin, koska niiden yhdyskunnat ovat pienempiä ja normaali lentosäde lyhyempi. Tomaatin pölyttäjinä kimalaiset ovat erityisen taitavia: ne värisyttävät tomaatin heteitä tavalla, joka saa siitepölyn vapautumaan. Tätä pölytystekniikkaa kutsutaan nimellä buzz pollination, pörinäpölytys.
Suomessa kimalaisyhdyskuntia ei tuoteta kaupallisesti. Niinpä viljelijät joutuvat turvautumaan Belgiassa ja Hollannissa kasvatettuihin kontukimalaisiin (Bombus terrestris), jotka lennätetään pesälaatikoissa Suomeen. Kimalaiset ahkeroivat tomaattien pölyttäjinä kuukauden tai pari. Sen jälkeen yhdyskunta kuolee ja viljelijä hankkii uudet kimalaiset.
Vaikka tuontikimalaiset hoitavat pölytystyöt tehokkaasti, ne aiheuttavat riskejä kotimaisille pölyttäjille. Ensinnäkin tuontikimalaiset voivat levitä luontoon, lisääntyä ja syrjäyttää Suomen luonnonvaraisia kimalaisia. Kyse ei ole pelkästään kasvihuoneiden karkulaisista, sillä tuontikimalaisia käytetään jonkin verran myös avomaalla marjojen pölyttäjinä. Suomen etelärannikolle kontukimalainen on levinnyt myös luontaisesti. Viime vuosina roteva ja suuria yhdyskuntia muodostava laji on runsastunut nopeasti Etelä-Suomen kaupunkialueilla.
Toinen, kenties vakavampi ongelma ovat tuontikimalaisten levittämät taudit ja loiset. Myytäviä kimalaispesiä väitetään terveiksi, mutta muutaman vuoden takaisessa eurooppalaisessa tutkimuksessa yli 70 prosentista pesiä löytyi kimalaisia ja mehiläisiä infektoivia tauteja. Osa taudeista on peräisin tarhamehiläisten keräämästä siitepölystä, jota käytetään kimalaisyhdyskuntien teollisessa kasvatuksessa. Siitepöly ja sen kantamat taudit voivat olla peräisin eri puolilta Eurooppaa.
Useat ulkomaiset tutkimukset ovat havainneet korkeita kimalaistautien esiintymistiheyksiä luonnonvaraisissa kimalaisissa kasvihuoneiden läheisyydessä. Pohjois-Amerikassa kaupallisista kimalaispesistä peräisin olevien tautien epäillään johtaneen joidenkin kimalaislajien taantumiseen. Suomessa tuontikimalaisten vaikutuksia kotimaisiin pölyttäjiin ei ole tutkittu.
Niin kauan kuin kukaan Suomessa ei innostu kasvattamaan kimalaisyhdyskuntia viljelijöille, kimalaistuonnin kieltäminen tuntuisi kasvihuonetuotannon kannalta kohtuuttomalta. Riskit täytyy silti tunnistaa ja minimoida. Mitä voidaan tehdä kaupallisten kimalaispesien terveyden parantamiseksi ja tuontikimalaisten terveysvalvonnan tehostamiseksi? Entä olisiko syytä kieltää tuontikimalaisten käyttö avomaalla, jossa pölytys voidaan hoitaa myös kotimaisten tarhamehiläisten ja villien pölyttäjien avulla?