• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Kuinka pölytyshäkki rakennetaan? – Tutkimustyö vaatii monenlaisia taitoja

30.5.2019

Marjaana Toivonen

Marjaana Toivonen on agroekologi, joka tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien hyönteispölytykseen. Blogissa hän pohtii ruoan tuotannon ja ympäristönsuojelun suhdetta ja keinoja säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus.

Samalta kirjoittajalta

Lupiinien siitepöly saattaa haitata kimalaisten lisääntymistäTodellinen ruoan omavaraisuus kattaa myös tuotantopanoksetNaudanlihan ekologisuus riippuu siitä miten tuotanto järjestetäänUralinkimalainen saattaa runsastua nopeasti - kattavaa tietoa kimalaiskantojen muutoksista odotellaan vieläKuinka pölytyshäkki rakennetaan? – Tutkimustyö vaatii monenlaisia taitoja
alkaloidi biodiversiteetti huoltovarmuus Ilmastonmuutos kimalaiset kumina laidunnus lupiini maatalous naudat omavaraisuus pölyttäjäseuranta pölyttäjät pölytys ruoantuotanto tuotantopanokset tutkimus uralinkimalainen vieraslaji

Tutkimuksen tekoon kuuluu paljon muutakin kuin aineiston keruuta, analysointia ja julkaisujen kirjoittamista. Pölytystutkija tarvitsee toisinaan poraa, ompelukonetta ja geometriaa.

Olen kuluneen kevään aikana todistanut pölytyshäkkien rakentamista ja hieman auttanut hommassa itsekin. Pölytyshäkki on hyönteisverkon peittämä kehikko, jonka avulla kontrolloidaan pölyttäjien pääsyä kukkiville kasveille. Häkkien avulla tutkitaan, kuinka hyönteispölytys tai sen puuttuminen vaikuttavat kasvin siementen kehittymiseen.

Pölytyshäkkejä on monenlaisia. Elina Karimaa rakensi kuminan pölytystä käsittelevää maisterintutkielmaansa varten häkkejä, jotka peittävät neliömetrin alan kuminaa. Ne pystytetään toukokuun lopussa kolmellekymmenelle kuminapellolle tarkoituksena estää pölyttäjien kuten mehiläisten, kimalaisten ja kärpästen pääsy kasveille kukinnan aikana. Loppukesällä siemensato mitataan häkeistä ja niiden ulkopuolelta.

Pölytyshäkki kuminapellolla. Häkkien avulla tutkitaan, kuinka paljon sato vähenee, jos pölyttäjät eivät pääse kuminalle.

Jenni Toikkanen puolestaan rakensi väitöskirjatutkimustaan varten isompia, 2*2*2 metrin kokoisia häkkejä. Hän tutkii eri hyönteisten tehokkuutta viljelykasvien pölyttäjinä laittamalla häkkeihin ruukuissa kukkivia kasveja yhdessä erilaisten pölyttäjien kanssa. Kasvit kasvatetaan kasvihuoneessa ja kuskataan kokeen jälkeen takaisin sisälle jatkamaan kehitystään. Myöhemmin niistä mitataan sato.

Isoja pölytyshäkkejä rakenteilla. Häkkien sisällä kukkivia kasveja altistetaan erilaisille pölyttäjille.

Pölytyshäkkien valmistukseen liittyy monia työvaiheita ja ratkaistavia yksityiskohtia. Huhtikuussa hypistelimme verkkokankaita kangaskaupassa ja kartoitimme rautakauppojen puurimavalikoimaa. Jenni ja Elina pohtivat kulmaliitoksia, puristimia, tukirimoja, leikkauksia ja teroituksia.

Toukokuussa pora ja ompelukone surrasivat Helsingin yliopiston tiloissa Viikissä. Jenni pystytti häkkikehikoita kasvihuoneen kupeeseen. Elina ompeli kangashuppuja ja valmisteli rimanippuja pellolla kasattaviksi.

Pölytyshäkkien valmistamista

Nyt häkit ovat onnellisesti valmiina. Jännityksellä odotamme, kuinka kesän kokeet onnistuvat.

Häkkejä rakentaessa olemme puhuneet siitä, kuinka monista yllättävistäkin taidoista on tutkimustyössä hyötyä. Oman kokemukseni perusteella tutkijat ovat moniosaajia, jotka hallitsevat tieteellisen kirjoittamisen ja tilastolliset analyysit mutta tarttuvat rohkeasti myös käytännön töihin traktorinajosta käsitöihin ja palkanlaskentaan*.

Pölytystutkija poran varressa ei välttämättä ole tehokasta resurssien käyttöä, mutta siinäkin on puolensa. Se luo virkistävää vaihtelua ja onnistumisen riemua konkreettisten kädenjälkien edessä. Myöhemmin julkaisuja kirjoittaessa voi nauttia siitä, että tutkimus on tuttu läpikotaisin, kangaslaatuja ja kulmaliitoksia myöten.

Puristimet ja häkin laidoille lapioitu maa varmistavat, että pölyttäjät pystyvät häkin ulkopuolella.

*Apurahat aputyövoiman palkkaukseen tulevat useimmiten tutkijan henkilökohtaiselle tilille, jolloin työnantajana toimii tutkija eikä hänen edustamansa laitos.

kuminamaatalouspölyttäjätpölytystutkimus
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki