• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Ruoka-alan toimijat toivovat lisää tutkimusta pölyttäjien suojelemiseksi

8.4.2019

Marjaana Toivonen

Marjaana Toivonen on agroekologi, joka tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien hyönteispölytykseen. Blogissa hän pohtii ruoan tuotannon ja ympäristönsuojelun suhdetta ja keinoja säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus.

Samalta kirjoittajalta

Lupiinien siitepöly saattaa haitata kimalaisten lisääntymistäTodellinen ruoan omavaraisuus kattaa myös tuotantopanoksetNaudanlihan ekologisuus riippuu siitä miten tuotanto järjestetäänUralinkimalainen saattaa runsastua nopeasti - kattavaa tietoa kimalaiskantojen muutoksista odotellaan vieläKuinka pölytyshäkki rakennetaan? – Tutkimustyö vaatii monenlaisia taitoja
alkaloidi biodiversiteetti huoltovarmuus Ilmastonmuutos kimalaiset kumina laidunnus lupiini maatalous naudat omavaraisuus pölyttäjäseuranta pölyttäjät pölytys ruoantuotanto tuotantopanokset tutkimus uralinkimalainen vieraslaji

Tuottajajärjestöjen pölyttäjäseminaarissa kaivattiin tietoa muun muassa pölyttäjien kannoista, pölyttäjäystävällisestä kasvinsuojelusta ja viljelykasvien pölytystä hyödyttävistä kukkakaistoista.

Osallistuin viime torstaina Helsingissä Pölyttäjäseminaariin, jonka järjestivät viljelijäjärjestöt MTK ja SLC sekä Suomen Mehiläishoitajain Liitto. Erinomaisessa tilaisuudessa niin ruoantuottajat, viranomaiset kuin tutkijatkin vakuuttivat haluaan toimia yhdessä pölyttäjien suojelemiseksi.

Toistuva teema seminaarin puheenvuoroissa ja keskusteluissa oli tiedon puute. Osallistujat kaipasivat monenlaista tutkimusta tukemaan pölyttäjäystävällisen ruokajärjestelmän kehittämistä. Seuraavassa muutama nosto tutkimustarpeista.

Pölyttäjäseminaarissa pohdittiin keinoja pölyttäjät huomioivan ruokajärjestelmän aikaansaamiseksi. Paneelikeskustelussa Max Schulman (MTK), Marjukka Mähönen (Maa- ja metsätalousministeriö), Marjaana Toivonen (SYKE), Eeva-Liisa Korpela (Suomen Mehiläishoitajain Liitto) ja Sebastian Sohlberg (Malmgård Sjundeå ja Riistasiemen Oy). Kuva: Mikko Kuussaari

1. Pölyttäjäkantojen kehitys

SYKEn erikoistutkija Mikko Kuussaari kertoi, ettei luonnonvaraisten pölyttäjien kuten kimalaisten kantojen kehityksestä ole Suomessa tietoa. Runsausmuutosten havaitsemiseksi olisi tärkeää käynnistää pysyvä pölyttäjäseuranta. Seurannan järjestämisestä laaditaan esitys juuri alkaneessa PÖLYHYÖTY-hankkeessa.

2. Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin

Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila kaipasi lisää tutkimustietoa kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista pölyttäjiin. Tämä auttaisi aineita koskevien lupapäätösten tekoa ja käyttöohjeiden laadintaa. Kasvinsuojeluaineista johtuvia tarhamehiläisten kuolemia on viime vuosina tullut viranomaisten tietoon kahdesti, mutta aineiden vaikutukset villeihin pölyttäjiin ovat arvoitus. Tietoa tarvitaan myös mahdollisista ei-tappavista haittavaikutuksista, joita lievät altistukset saattavat aiheuttaa.

3. Uudet kasvinsuojelukeinot

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoi panostusta pölyttäjäystävällisten kasvinsuojelukeinojen kehittämiseen. Samalla kun pölyttäjille haitallisia kasvinsuojeluaineita kielletään, viljelijöille on tarjottava uusia ratkaisuja, joilla tuholaisten aiheuttamat haitat minimoidaan ja sadot saadaan pidettyä korkeina.

4. Pölyttäjäystävällisen viljelyn kehittäminen viljelijöiden ja tutkijoiden yhteistyöllä

Viljelijä ja Riistasiemen Oy:n yrittäjä Sebastian Sohlberg korosti tarvetta viljelijöiden ja tutkijoiden tiiviille yhteistyölle. Viljelijöillä oleva käytännön ymmärrys ja kiinnostus kannattaa hyödyntää tutkimuksen alusta asti. Silloin tutkimustieto ja hyvät ratkaisut kulkeutuvat varmimmin käytäntöön. Kiinnostava tutkimuskohde olisi esimerkiksi peltojen reunoille kylvettävien erilaisten riista-, maisema- ja niittykasvikaistojen hyödyt viljelykasvien pölytykselle.

Kolme neljästä viljelykasvilajista hyötyy eläinpölytyksestä tai on siitä täysin riippuvainen. Erakkomehiläinen rypsillä. Kuva: Marjaana Toivonen

PS. Pölyttäjäseminaarin esitykset löytyvät täältä.

pölyttäjätpölytysruoantuotantotutkimus
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki