Tuottajajärjestöjen pölyttäjäseminaarissa kaivattiin tietoa muun muassa pölyttäjien kannoista, pölyttäjäystävällisestä kasvinsuojelusta ja viljelykasvien pölytystä hyödyttävistä kukkakaistoista.
Osallistuin viime torstaina Helsingissä Pölyttäjäseminaariin, jonka järjestivät viljelijäjärjestöt MTK ja SLC sekä Suomen Mehiläishoitajain Liitto. Erinomaisessa tilaisuudessa niin ruoantuottajat, viranomaiset kuin tutkijatkin vakuuttivat haluaan toimia yhdessä pölyttäjien suojelemiseksi.
Toistuva teema seminaarin puheenvuoroissa ja keskusteluissa oli tiedon puute. Osallistujat kaipasivat monenlaista tutkimusta tukemaan pölyttäjäystävällisen ruokajärjestelmän kehittämistä. Seuraavassa muutama nosto tutkimustarpeista.
1. Pölyttäjäkantojen kehitys
SYKEn erikoistutkija Mikko Kuussaari kertoi, ettei luonnonvaraisten pölyttäjien kuten kimalaisten kantojen kehityksestä ole Suomessa tietoa. Runsausmuutosten havaitsemiseksi olisi tärkeää käynnistää pysyvä pölyttäjäseuranta. Seurannan järjestämisestä laaditaan esitys juuri alkaneessa PÖLYHYÖTY-hankkeessa.
2. Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin
Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila kaipasi lisää tutkimustietoa kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista pölyttäjiin. Tämä auttaisi aineita koskevien lupapäätösten tekoa ja käyttöohjeiden laadintaa. Kasvinsuojeluaineista johtuvia tarhamehiläisten kuolemia on viime vuosina tullut viranomaisten tietoon kahdesti, mutta aineiden vaikutukset villeihin pölyttäjiin ovat arvoitus. Tietoa tarvitaan myös mahdollisista ei-tappavista haittavaikutuksista, joita lievät altistukset saattavat aiheuttaa.
3. Uudet kasvinsuojelukeinot
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoi panostusta pölyttäjäystävällisten kasvinsuojelukeinojen kehittämiseen. Samalla kun pölyttäjille haitallisia kasvinsuojeluaineita kielletään, viljelijöille on tarjottava uusia ratkaisuja, joilla tuholaisten aiheuttamat haitat minimoidaan ja sadot saadaan pidettyä korkeina.
4. Pölyttäjäystävällisen viljelyn kehittäminen viljelijöiden ja tutkijoiden yhteistyöllä
Viljelijä ja Riistasiemen Oy:n yrittäjä Sebastian Sohlberg korosti tarvetta viljelijöiden ja tutkijoiden tiiviille yhteistyölle. Viljelijöillä oleva käytännön ymmärrys ja kiinnostus kannattaa hyödyntää tutkimuksen alusta asti. Silloin tutkimustieto ja hyvät ratkaisut kulkeutuvat varmimmin käytäntöön. Kiinnostava tutkimuskohde olisi esimerkiksi peltojen reunoille kylvettävien erilaisten riista-, maisema- ja niittykasvikaistojen hyödyt viljelykasvien pölytykselle.
PS. Pölyttäjäseminaarin esitykset löytyvät täältä.