• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Itäinen tulokas kaakonkimalainen yllätti pölyttäjätutkijat Lohjalla

25.7.2017

Marjaana Toivonen

Marjaana Toivonen on agroekologi, joka tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien hyönteispölytykseen. Blogissa hän pohtii ruoan tuotannon ja ympäristönsuojelun suhdetta ja keinoja säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus.

Samalta kirjoittajalta

Lupiinien siitepöly saattaa haitata kimalaisten lisääntymistäTodellinen ruoan omavaraisuus kattaa myös tuotantopanoksetNaudanlihan ekologisuus riippuu siitä miten tuotanto järjestetäänUralinkimalainen saattaa runsastua nopeasti - kattavaa tietoa kimalaiskantojen muutoksista odotellaan vieläKuinka pölytyshäkki rakennetaan? – Tutkimustyö vaatii monenlaisia taitoja
alkaloidi biodiversiteetti huoltovarmuus Ilmastonmuutos kimalaiset kumina laidunnus lupiini maatalous naudat omavaraisuus pölyttäjäseuranta pölyttäjät pölytys ruoantuotanto tuotantopanokset tutkimus uralinkimalainen vieraslaji

Maastotöiden paiskiminen läpi kesän viikonpäivästä riippumatta ei tunnu aina hohdokkaalta. Silloin tällöin kohdalle osuu kuitenkin yllättävä löytö. Tänä kesänä se oli kaakonkimalainen.

Maastoryhmämme jäsen Jenni Toikkanen bongasi oudon näköisen kimalaisen 20.7. rypsipellon laidalla Lohjan Järvenpäässä. Hän sai otuksen kiinni rypsin kukalta ja valokuvasi sen kännykällä. Käsittelystä tuohtunut kimalainen pisti Jenniä sormeen.

Tämä lohjalaisella rypsipellolla ahkeroinut kaakonkimalainen oli kesän pölyttäjätutkimuksen yllättäjä. Kuva: Jenni Toikkanen

Maastoryhmässä pohdimme kimalaisen lajia. Yleisellä peltokimalaisella on myös ruskeakarvainen keskiruumis, mutta takaruumiin vaaleat raidat eivät sopineet kuvaan. Todennäköisimmältä tuntui juhannuskimalainen, peltokimalaista muistuttava taantuva Lounais-Suomen laji.

Kimalainen jäi kuitenkin askarruttamaan, joten lähetin kuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon pistiäistutkija Juho Paukkuselle. Hän tunnisti yksilön kaakonkimalaiseksi.

Kaakonkimalainen (Bombus schrencki) on itäinen tulokas, joka tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2000. Viime vuosina laji on runsastunut Kaakkois-Suomessa itärajan tuntumassa, mutta muualla maassa se on vielä harvinaisuus. Lohjan havainto on Suomen läntisin.

Lohjan kaakonkimalainen ei varmasti ole ainoa länteen eksynyt yksilö. Pikemminkin havainto kertoo, että laji on levittäytymässä uusille alueille, ja sen tämänhetkinen levinneisyys tunnetaan heikosti. Jotta tietoa kertyisi, tarvittaisiin lisää kimalaisista kiinnostuneita tutkijoita ja harrastajia.

Kimalaisia voi opetella tuntemaan kuka tahansa. Lajeja on Suomessa vain 37. Osaa on mahdoton tunnistaa maastossa, jolloin tunnistuksen voi jättää lajiryhmän tasolle. Erinomaiset pikatunnistusohjeet löytyvät Suomen pistiäistyöryhmän sivuilta.

kaakonkimalainenkimalaisetpölyttäjät
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki