• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Sukaskärpäset ovat tundran tehokkaimpia pölyttäjiä

2.8.2016

Riikka Kaartinen

Edinburghin yliopistossa työskentelevä FT Riikka Kaartinen tutkii pölyttäjähyönteisten vaikutuksia eri kasvilajien pölytykseen Koillis-Grönlannin kansallispuistossa. Vapaa-aika kuluu lintu- ja luontoretkillä. Linnuista erityisen lähellä sydäntä on uhanalainen kiljuhanhi.

Samalta kirjoittajalta

Inarista Iraniin - kiljuhanhen muutosta Minna Pyykön maailmassaKiljuhanhien istutuksen monet ongelmatMerisumu peittää auringon ja hiljentää hyönteisetMonimuotoinen luonto vähentää stressiäSukaskärpäset ovat tundran tehokkaimpia pölyttäjiä
#muutos Arktis avohakkuu biodiversiteetti ekosysteemipalvelut Grönlanti havununna hyönteiset ilmasto ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos itämeri joet kaupunkiluonto kimalaiset kuluttaja laidunnus lappi linnut luonnon monimuotoisuus luonnonsuojelu luonto luontosuhde maaseutu maatalous metsä mikrobit monimuotoisuus perinnemaisema popularisointi pölyttäjät pölytys rakkolevä ruoantuotanto sukupuutto suo suot tiedekirjoittaminen tulokaslajit tutkimus uhanalaisuus valkohäntäkauris vesistöt vieraslajit Yhdysvallat

Hiljaisen kesäkuun jälkeen pölyttäjien aktiivisuus nousi Koillis-Grönlannissa huimasti heinäkuun puolessa välissä. On ollut mielenkiintoista nähdä miten eri lajien runsaus, ominaisuudet, kuten karvaisuus tai käyttäytyminen kukassa, ja kukan rakenne, vaikuttavat pölytyksen onnistumiseen.

Tämänhetkisten tulosten perusteella näyttää siltä, että ylivoimaisesti runsaimpia kukkavierailijoita ovat surviaissääsket ja useimmin vierailijan löytää lapinvuokon kukasta. Lapinvuokko onkin yhä suuremmassa osassa tulevissa tutkimuksissani, sillä erikoisen lisäntymisbiologiansa ansiosta se sopii erinomaisesti pölytysbiologian tutkimuskohteeksi.

Sukaskärpäset vierailevat usein lapinvuokon kukilla ja ovat sen tärkeimpiä pölyttäjiä.
Sukaskärpäset vierailevat usein lapinvuokon kukilla ja ovat sen tärkeimpiä pölyttäjiä.
Siitepöly tarttuu sukaskärpäsen jalkoihin ja ruumiiseen kaksikotisen tunturikohokin hedekukilta. Pölytyksen aikaansaamiseksi kärpäsen tulisi pian vierailla myös emikukissa.
Siitepöly tarttuu sukaskärpäsen jalkoihin ja ruumiiseen kaksikotisen tunturikohokin hedekukilta. Pölytyksen aikaansaamiseksi kärpäsen tulisi pian vierailla myös emikukissa.
Surviaissääsket viihtyvät lapinvuokon kukissa, mutta ovat pienen kokonsa takia melko heikkoja pölyttäjiä.
Surviaissääsket viihtyvät lapinvuokon kukissa, mutta ovat pienen kokonsa takia melko heikkoja pölyttäjiä.

Lapinvuokon kukkia vaikuttaa olevan kolmea päätyyppiä, joista osasta löytyy joko siitepölyä tuottavia heteitä tai siemeniksi kypsyviä emejä. Valtaosa kukista on kaksineuvoisia, eli niistä löytyy sekä heteet että emit. Yksi kasviyksilö kasvattaa vain samantyyppisiä kukkia, eli on käytännössä sukupuoleltaan koiras, naaras, tai molempia sukusoluja tuotava hermafrodiitti. Hedekukista löytyy surkastunut emi, joka ei kasvata siemeniä, ja emikukista heteitä, jotka jäävät kääpiökasvuisiksi ja eivät tuota elinkelpoista siitepölyä. Emikukkien tutkiminen siis tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden erotella hyönteisten kuljettama siitepöly kukan itsepölytyksestä, sillä näille kukille kulkeutuneen siitepölyn täytyy olla muista yksilöistä peräisin.

Olin myös lukenut aikaisemmista tutkimuksista, että lapinvuokon heteiden ja emien määrä voi vaihdella. Ilmeisesti ympäristön heikko laatu, kuten kuivuus, voi suosia hedekukkia, sillä siitepölyn tuottamiseen kuluu kasvilta vähemmin energiaa kuin siemenien kasvattamiseen. Minulle oli kuitenkin yllätys, että kukat todella muuntelevat ääripäästä toiseen. Hede- ja emikukkia vaikuttaa olevan noin neljäsosa kutakin, ja puolesta kukista löytyy molempia sukusoluja tuottavat rakenteet.

Sienisääskiä lapinvuokon terälehdellä. Kukan keskustassa on emi, jolla olevat pienet hiukkasen ovat siitepölyä.
Sienisääskiä lapinvuokon terälehdellä. Kukan keskustassa on emi, jolla olevat pienet hiukkasen ovat siitepölyä.
Rhamphomyia nigrita- lajin tanhukärpäset syövät pääasiassa mettä, jota löytyy myös tundrapajun hedekukkien tyveltä.
Rhamphomyia nigrita -lajin tanhukärpäset syövät pääasiassa mettä, jota löytyy myös tundrapajun hedekukkien tyveltä.
anhukärpäsen selässä on runsaasti keltaista siitepölyä.
Tanhukärpäsen selässä on runsaasti keltaista siitepölyä.

Vastaavanlaisia kaksikotisia kasveja ovat tundrapaju ja tunturikohokki. Nämä kolme lajia, hanhikkien lisäksi, vaikuttavatkin olevan hyönteisten eniten suosimia kukkia. Tähänastisten tulostemme perusteella näyttää siltä, että pölytyskuninkuuden tundralla vievät sukaskärpäset, jotka ovat ylivoimaisesti tehokkaimpia kukkavierailijoita. Tanhukärpäset ovat lähes yhtä tehokkaita, mutta eivät yhtä runsaita ja aktiivisia lentelemään kukasta toiseen.

Kimalaisvierailuja olemme havainneet vain yhden, joten sen perusteella on vaikea vetää johtopäätöksiä lajin pölytystehokkuudesta. Tämä havaittu yksilö pyrähti kukalle vain kuuden sekunnin ajaksi, ja pölytysteho jäi keskitasolle. Pienikokoiset, mutta erittäin runsaat vierailijat, kuten surviais- ja sienisääsket, vaikuttavat olevan kukan pölytyksen kannalta lähes merkityksettömiä. Yllättävää kyllä, siitepölyn syömiseen erikoistuneet kukkakärpäset jäävät pölytyksessä samalle tasolle hyttysten kanssa! Jos siis Lapin-vaelluksella sadattelet hyttysten runsautta, voit yrittää lohduttautua ajatuksella, että myös hyttyset ovat hyödyksi kasvien pölytykselle, eivätkä ainoastaan retkeilijän kiusa.

Bombus polaris –kimalaiset ovat melko harvalukuisia, mutta kestäviä lentäjiä. Ne voivat etsiä mettä ja siitepölyä jopa kilometrien päästä pesältään, ja kykenevät lentämään jopa lämpötilan pudotessa nollan alapuolelle. Kuva: Tuomas Kankaanpää
Bombus polaris -kimalaiset ovat melko harvalukuisia, mutta kestäviä lentäjiä. Ne voivat etsiä mettä ja siitepölyä jopa kilometrien päästä pesältään, ja kykenevät lentämään jopa lämpötilan pudotessa nollan alapuolelle. Kuva: Tuomas Kankaanpää
Perhoset vaikuttavat suuresta koostaan ja karvaisuudestaan huolimatta olevan pölytyksessä melko heikkoja. Kuvassa Euxoa adumbrata -yökkönen.
Perhoset vaikuttavat suuresta koostaan ja karvaisuudestaan huolimatta olevan pölytyksessä melko heikkoja. Kuvassa Euxoa adumbrata -yökkönen.
Harvinaisimpiin kukkavierailijoihin kuuluu Nysius groenlandicus-lude, joka on ainut ludelaji Zackenbergissa.
Harvinaisimpiin kukkavierailijoihin kuuluu Nysius groenlandicus -lude, joka on ainut ludelaji Zackenbergissa.
Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki