• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Monimuotoinen luonto vähentää stressiä

15.8.2016

Riikka Kaartinen

Edinburghin yliopistossa työskentelevä FT Riikka Kaartinen tutkii pölyttäjähyönteisten vaikutuksia eri kasvilajien pölytykseen Koillis-Grönlannin kansallispuistossa. Vapaa-aika kuluu lintu- ja luontoretkillä. Linnuista erityisen lähellä sydäntä on uhanalainen kiljuhanhi.

Samalta kirjoittajalta

Inarista Iraniin - kiljuhanhen muutosta Minna Pyykön maailmassaKiljuhanhien istutuksen monet ongelmatMerisumu peittää auringon ja hiljentää hyönteisetMonimuotoinen luonto vähentää stressiäSukaskärpäset ovat tundran tehokkaimpia pölyttäjiä
#muutos Arktis avohakkuu biodiversiteetti ekosysteemipalvelut Grönlanti havununna hyönteiset ilmasto ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos itämeri joet kaupunkiluonto kimalaiset kuluttaja laidunnus lappi linnut luonnon monimuotoisuus luonnonsuojelu luonto luontosuhde maaseutu maatalous metsä mikrobit monimuotoisuus perinnemaisema popularisointi pölyttäjät pölytys rakkolevä ruoantuotanto sukupuutto suo suot tiedekirjoittaminen tulokaslajit tutkimus uhanalaisuus valkohäntäkauris vesistöt vieraslajit Yhdysvallat

Kotiuduin Grönlannista viime viikon lopussa, viikkoa aikaisemmin kuin mikä alkuperäinen suunnitelma oli. Syy aikaiselle kotiinpaluulle oli yksinkertaisesti kesän loppuminen. Kukat olivat jo kukkineet ja siemenet kypsyivät hyvää vauhtia, normaaliaikataulusta edellä. Pölytystutkimuksen aika siis on auttamatta tältä kesältä ohi.

Kotiin palatessa takki on tyhjä. Kahden kuukauden rypistyksen aikana ei tarvinnut miettiä muuta kuin tehtävää työtä, ja samalla nauttia ympäröivästä luonnosta. En voinut eikä ollut tarvetta ostaa mitään, koska kauppoja ei ole. Ei kännykkäverkkoa, ei nettiä, ei sähköpostia, ei kotiavaimia. Eristäynyt tutkimusasema onkin kuin aikuisten kesäleiri, tai Vain elämää, jossa jokainen tosin laulelee omia laulujaan.

Maastotöiden onnistuminen sanelee ainakin seuraavan talven, joskus jopa seuraavien vuosien työn. Jos aineistoa ei kerry, tutkijan on keksittävä muuta tutkittavaa kuin mitä alunperin oli suunnitelmissa. Kesän saapuminen ja vaihtelevat sääolot vaikuttavat paljolti työn onnistumiseen, joten maastotöiden aikana ehtii halutessaan stressata monestakin asiasta. Koska sääoloihin tai kesän etenemiseen ei voi vaikuttaa, niiden sanelemaan aikatauluun on sopeuduttava. Työpäivät vain arkisin klo 8-16 välillä voi siis unohtaa. Silti ulkona luonnossa työskenteleminen on minulle juuri yksi tutkimustyön tärkeimmistä elementeistä, jota ilman minusta ei olisi tullut biologia.

Suuri syy stressistä toipumiseen taitaakin olla juuri siellä ulkona luonnossa. Jenni Poutanen kirjoitti hiljattain #muutos-blogissaan, että luonnossa oleskelu lisää hyvinvointia.

Törmäsin samanlaisiin tutkimustuloksiin, kun luennoin opiskelijoille ekosysteemipalveluista viime vuonna. Kasvava todistusaineisto näyttää, miten luonnolle ja erityisesti sen monimuotoisuudelle altistuminen vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteemme, nyt ja tulevaisuudessa. Tässä muutama hyvä esimerkki.

Mielenterveysongelmat, kuten psykiatriset sairaudet, mielialan häiriöt, ja ahdistuneisuus ovat maailmanlaajuisesti yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla. Hollantilaistutkimus veti yhteen useita eri aineistoja Euroopasta, USAsta ja Kanadasta, ja myös Suomi oli tutkimuksessa mukana. Tutkimus vertaili myös mielenterveysongelmien yleisyyttä eri maissa, maaseudun ja kaupunkien välillä. Erot tuloksissa olivat suuria eri maiden ja eri tutkimusten välillä. Suomessa eroja maaseudun ja kaupungin välillä ei löytynyt, kun taas esim. USAssa ja Irlannissa mielenterveysongelmat olivat kaupungissa huomattavasti yleisempiä. Harvaan asutussa Suomessa on siis puolensa.

Toisen tutkimuksen mukaan lapsuuden kasvuympäristö vaikuttaa stressinsietokykyyn vielä aikuisenakin. Tässä tutkimuksessa mitattiin aktiivisuutta aivojen mantelitumakkeissa, jotka säätelevät tunnereaktioita. Koehenkilöiden piti vastata matemaattisiin tehtäviin tietyn ajan sisällä. Huolimatta siitä oliko tulos oikein, koehenkilölle kerrottiin aina, että hän vastasi väärin. Näin lisättiin henkilön kokemaan stressiä. Maaseudulla asuvat tai siellä lapsuutensa viettäneet stressasivat vääristä tuloksista vähiten.

Heinäkuun lopussa pääsin käymään Sandön saarella. Mursut näyttivät meille esimerkkiä rentoutumisessa.
Heinäkuun lopussa pääsin käymään Sandön saarella. Mursut näyttivät meille esimerkkiä rentoutumisessa.

Kolmas esimerkki tulee koto-Suomesta. Tari Haahtelan ja edesmenneen Ilkka Hanskin johtamassa tutkimuksessa etsittiin yhteyttä ympäröivän luonnon monimuotoisuuden sekä astman ja allergioiden välillä. Tutkimuksen kohteena olivat ½-20 vuotiaat suomalaiset ja virolaiset lapset ja nuoret, joilta tutkittiin astmojen ja allergioiden esiintymistä. Lisäksi näiden henkilöiden kotipaikka luokiteltiin sen mukaan, kuinka suuri osuus lähiympäristöstä on joko metsää tai maatalousmaata. Kun metsän ja maatalousmaan osuus lähiympäristössä lisääntyi, yli 6-vuotiailla havaittiin vähemmän atooppista ihottumaa. Eroja Suomen ja Viron välillä ei havaittu. Tämä tutkimus korostaa myös varhaislapsuuden kasvuympäristön vaikutusta vanhemmalla iällä. Allergioiden syntyä ehkäisevien tekijöiden tunnistaminen luonnonympäristöjen läheisyydessä on kuitenkin vaikeaa, sillä allergioihin vaikuttavat yhtäaikaa monet eri seikat, perintötekijöistä alkaen.

Yksi asia vaikuttaa kuitenkin harvinaisen selvältä: luonto on hyväksi sinulle ja lapsillesi. Siis ulos!

 

Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki