• Mikä #muutos?
  • Podcastit
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Pääkirjoituksia
  • Kirjoittajat
  • Yhteystiedot

Hei!

#muutos on siirtynyt Suomen Luonto -lehden sivuille. Tämä sivusto ei päivity enää. Pääset lukemaan tuoreita juttuja klikkaamalla linkkiä!

Uusi #muutos-sivusto »

Kiljuhanhen paluu?

12.6.2016

Riikka Kaartinen

Edinburghin yliopistossa työskentelevä FT Riikka Kaartinen tutkii pölyttäjähyönteisten vaikutuksia eri kasvilajien pölytykseen Koillis-Grönlannin kansallispuistossa. Vapaa-aika kuluu lintu- ja luontoretkillä. Linnuista erityisen lähellä sydäntä on uhanalainen kiljuhanhi.

Samalta kirjoittajalta

Inarista Iraniin - kiljuhanhen muutosta Minna Pyykön maailmassaKiljuhanhien istutuksen monet ongelmatMerisumu peittää auringon ja hiljentää hyönteisetMonimuotoinen luonto vähentää stressiäSukaskärpäset ovat tundran tehokkaimpia pölyttäjiä
#muutos Arktis avohakkuu biodiversiteetti ekosysteemipalvelut Grönlanti havununna hyönteiset ilmasto ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos itämeri joet kaupunkiluonto kimalaiset kuluttaja laidunnus lappi linnut luonnon monimuotoisuus luonnonsuojelu luonto luontosuhde maaseutu maatalous metsä mikrobit monimuotoisuus perinnemaisema popularisointi pölyttäjät pölytys rakkolevä ruoantuotanto sukupuutto suo suot tiedekirjoittaminen tulokaslajit tutkimus uhanalaisuus valkohäntäkauris vesistöt vieraslajit Yhdysvallat

Tämä kevät on jatkanut kiljuhanhien viimeaikaista voittokulkua. WWF:n kiljuhanhityöryhmä havaitsi Perämeren levähdysalueella Siikajoella kevätmuuton aikana suurimman määrän kiljuhanhia 50 vuoteen, kun tarkkailijat ynnäsivät yhteensä 105 yksilön pysähtyneen alueella. Ennätyksiä on rikottu myös talvehtimisalueille Kreikassa, sekä levähdysalueilla Unkarissa ja Norjassa.

Tämä oli 32.  kevät kun kiljuhanhien muuttoa tarkkailtiin Perämerellä. WWF:n kiljuhanhityöryhmän tarkkailijat aloittivat työnsä Perämerellä ennen vappua, ja viimeiset hanhet havaittiin 14. toukokuuta.

Kiljuhanhia Siikajoella 2. toukokuuta 2016. Kuva: Juha Markkola
Kiljuhanhia Siikajoella 2. toukokuuta 2016. Kuva: Juha Markkola

Tarkkailuhistorin pohjalukemat laskettiin nekin varsin äskettäin, vuonna 2004. Tällöin Perämerellä havaittiin vaivaiset 6 kiljuhanhea. Tuolloin lajin tulevaisuus näytti synkältä, vaikka tiedossa oli, että kaikki hanhet eivät välttämättä pysähdy Perämerellä joka vuosi. Tuntuu kuitenkin lähes ihmeeltä että hanhet ovat runsastuneet näin nopeasti.

Nyt kiljukkaat ovat siirtyneet pesimäalueille tunturiin.

Toukokuu oli ennätyslämmin Pohjois-Norjassa, kolmanneksi lämpimin sitten vuoden 1900. Lumet sulivat nopeasti Suomenkin puolella. Metsähallituksen Petri Piisilä tarkkaili kiljuhanhia Tenojokivarressa toukokuun alkupuoliskon, ja hän raportoi lumien pääosin sulaneen tunturista jo toukokuun ensimmäisellä viikolla. Petri havaitsi neljä kiljuhanhea vain yhtenä päivänä. Enemmistö nähdyistä hanhista oli metsähanhia. Hän kertoi hanhien lentäneen päiväksi tunturiin pesimäpaikkoja tarkastamaan, ja palanneen jokivarren pelloille ruokailemaan ja yöpymään. Toisaalta tällä viikolla Lapissa koettiin takatalvi, joka on huono juttu monien lintujen pesinnöille. Mitenköhän kiljuhanhien pesinnöille on käynyt?

Työryhmämme tekee yhteistyötä norjalaisten kanssa, ja kiljuhanhien pesimäalueita tarkkaillaan rajan molemmin puolin. Linnut kun eivät valtioiden rajoista piittaa. Norjassa tärkein pesimäalue on aktiivisessa seurannassa. Suomen puolelta tunnetaan kuitenkin vain vanhat pesimäalueet 90-luvulta. Vapaaehtoiset ja Suomen ympäristökeskuksen kartoittajat inventoivat näitä vanhoja pesimäalueita juuri näinä päivinä. Viimeisestä pesinnästä on 20 vuotta, mutta todennäköistä on, että hanhet palaavat juuri näille samoille alueille. Jos kiljuhanhet runsastuvat edelleen, paluu tuntuu olevan vain ajan kysymys. Jännittävää.

Löytyyköhän kiljukkaiden pesintä Suomesta jo tänä kesänä?

Suomen Luonto #muutos-verkkolehti | Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki