Luonto muuttuu koko ajan, sen ihminen on aina tajunnut. Muutoksen syvyys on auennut kuitenkin vasta sitä mukaa kuin luonnontieteet ovat edenneet.
Kun Tornionjokivarren paikallislehti kertoi vuonna 1693 jäidenlähdöstä, kirjoittaja ei ajatellut ilmastonmuutosta. Hän kertoi havainnon, joka liittyi vuodenaikojen vaihteluun: Milloin tänä vuonna alkaa siika nousta? Milloin lohi? Onko veneen tervaus jo myöhässä?
Biologia-nimistä tiedettä ei ollut olemassakaan. Ruotsalainen Carl von Linné syntyi 14 vuotta myöhemmin, ja hänen työstään alkoi järjestelmällinen eliöiden luokittelu, tyypittely ja mittaaminen, jonka myötä tieto elonkehästä karttui.
Varhaiset luonnontutkijat ajattelivat hahmottelevansa Luojan pysyvää rakennelmaa. Siksi oli järkytys, että Charles Darwin osoitti kaikkien kauniisti luokiteltujen eliölajienkin syntyneen muutoksesta, evoluutiosta. Hän vieläpä väitti, että muutos jatkuu.
Darwinin jälkeen biologia itsenäistyi ja luonnontiedon kasvu nopeutui. Samalla eteni teollistuminen ja ihmisestä itsestään tuli luonnon suurin muutosvoima.
Meidän aikaamme nimitetään antroposeeniksi, ihmisen ajaksi. Meidän aiheuttamamme ympäristönmuutokset määrittävät, mikä luonnossa elää ja menestyy.
Tiede mittaa nyt luontoa ennennäkemättömän tarkasti. Tornionjoen jäidenlähdön päivämäärät on kaivettu arkistoista, ja niistä on rakentunut yksi Suomen pisimmistä ilmastonmuutosta kuvaavista aikasarjoista. Biologiaa opetetaan Suomessa viidessä yliopistossa, ja alalta valmistuu vuosittain 80 uutta tohtoria. Heistä jokaisella on omaperäistä tietoa luonnon muutoksesta: sekä siitä, mikä tapahtuu luonnostaan, että siitä, minkä takana on ihminen.
Tuota tietoa #muutos-verkkolehti tahtoo tehdä näkyväksi.
10 parasta luonnontieteilijää
#muutos-verkkolehti on Suomen Luonnon Koneen säätiön tuella julkaisema pop-up-verkkolehti, joka ilmestyy touko–lokakuussa 2016.
Pop-up-lehden toimituksen muodostaa Suomen Luonto -lehden toimitus, ja sen kirjoittajia ovat kymmenen avoimella haulla valittua luonnontieteilijää, valtaosa heistä tutkijoita.
Toimitus on opettanut kirjoittajiksi valituille toimittajan työn alkeita. Suomen Luonnon toimittajat, verkkotuottaja ja graafikko auttavat tutkijoita myös aiheidensa rajaamisessa, tyylin valinnassa, editoinnissa, kuvituksessa ja lukijoiden tavoittamisessa sosiaalisen median avulla.
Tiedeblogeja ja 10 pitkää juttua
Kirjoittajien päätyö on iso aikakauslehtijuttu, jossa kukin kertoo yhdestä luonnon tai ympäristön muutoksesta. Jutut käsittelevät muun muassa geologista muutosta, evolutiivista muutosta, populaatioekologista muutosta ja ilmastonmuutosta, ja jutut julkaistaan näillä sivuilla elokuusta 2016 alkaen.
Kaikista aiheista pyritään kertomaan kansantajuisesti ja mukaansatempaavasti, ja kaikki jutut kuvitetaan Suomen Luonto -lehdestä tutulla kunnianhimolla.
Aluksi kirjoittajat tuottavat vapaamuotoisia blogeja, joilla harjoitellaan omaäänistä mielipidejournalismia ja kuvajournalismia. Kukin etsii itselleen luontevinta tapaa kertoa tieteestä.
Blogeja löydät jo tämän linkin takaa sivulta Blogit.
Seuraa #muutos-lehteä sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #muutoslehti ja #muutos.