Tutkijatohtori Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla. Tutkii soiden kasvihuonekaasuvirtoja, erityisesti kasvien vaikutusta niiden tuottoon, kulutukseen ja vapautumiseen. Kiinnostunut selvittämään, mitä annettavaa tieteellä ja taiteella voisi olla toisilleen.

Yliopistonopettaja Jyväskylän yliopistossa. Tutkii ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä käytävää poliittista keskustelua Yhdysvalloissa. Kirjoittaa #muutos-lehteen ajankohtaisista huomioista Yhdysvaltojen ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Donald Trumpin hallinnon aikana.

Työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla. Väitöskirjassaan tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakkolevään, sekä mallinnusmenetelmiä, joilla voidaan ennustaa lajien levinneisyysalueiden muutoksia ilmaston lämmetessä.

Biologi, valmistunut Itä-Suomen yliopistosta. Tutkinut Kilpisjärvellä puuvartisen kasvillisuuden leviämistä ja kasviensyöjien vaikutusta ilmiöön. Kiinnostunut pohjoisen karuista ja hauraista ekosysteemeistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin.

Tutkimusmatkalla Grönlannissa kesällä 2016. Kirjoittaa #muutos-lehteen arktisesta vihertymisestä (arctic greening) ja pitää blogia kenttätyöstään.

Ekologi Turun yliopistosta. Kiinnostunut erityisesti siitä, miten toiset lajit vaikuttavat eläinten populaatioihin ja käyttäytymiseen. Tutkimuskohteina ovat useimmiten myyrien ja niitä syövien petojen väliset suhteet.

Kirjoittaa #muutos-lehteen jyrsijämyrkkyjen kulkeutumisesta petoeläimiin.

Meribiologi ja tutkimussukeltaja. Työskentelee Metsähallituksen luontopalveluissa ja vastaa Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen vedenalaisesta kartoituksesta. Kiinnostunut meriluonnon muutoksesta. Havainnoinut rannikon vedenalaista elämää 15 vuoden ajan.

Kirjoittaa #muutos-lehteen meriajokkaista ja Itämeren muutoksesta.

Filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston paleoklimatologian dosentti. Keskittynyt tutkimustyössään paleoklimatologiaan eli maapallon muinaisten ilmastojen tutkimukseen.

Kirjoittaa #muutos-lehteen geologisesta historiasta, muinaisilmastoista ja kaikenlaisista pitkistä kehityskuluista.

Filosofian maisteri ja väitöskirjatyöntekijä Turun yliopiston biologian laitokselta. Tutkii perinnöllisyystieteen menetelmien ja riistakameroiden käyttöä populaatiobiologisessa tutkimuksessa sekä riistaeläinten kannanhoidossa.

Kirjoittaa #muutos-lehteen metsästyksen aiheuttamista muutoksista valkohäntäpeurojen populaatioissa.

Biologian opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelee biologian ja maantiedon aineopettajaksi. Ollut vuoden vaihto-oppilaana Intiassa, jolloin kiinnostui väestönkasvusta ja sen seurauksista.

Mukana tutkimusryhmässä, joka tarkastelee ugandalaisten heinäsirkkojen hyödyntämistä ihmisravintona Euroopassa. Pohtii maailman ruokatulevaisuutta hyönteisten kautta myös #muutos-lehden artikkelissa.

Biologian jatko-opiskelija. Tutkii ilmastonmuutosta ja tuholaisperhosia Turun yliopistossa sekä Dresdenin teknillisessä yliopistossa Saksassa. Pääsee sijaintiensa vuoksi vertailemaan eri ilmastovyöhykkeitä ja tutkimuslajien selviämistä 2000 kilometrin matkalla.

Tarkastelee #muutos-lehdessä havununna-perhosen kautta metsätuholaisten ja muiden hyönteisten leviämistä ilmastonmuutoksen myötä.

Luonnonsuojelubiologi ja maisemaekologi Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Tutkii maiseman muuttumista poikkitieteellisesti. Erityisen kiinnostunut perinneympäristöistä eli niityistä, hakamaista ja metsälaitumista sekä niiden uhanalaistumiseen vaikuttavista tekijöistä.

Ilmakehätieteilijä, joka työskentelee apulaisprofessorina Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) ja Ilmatieteen laitoksella. Tutkii ilmakehän pienhiukkasia eli aerosoleja. Kiinnostunut erityisesti siitä miten kaikista pienimmät hiukkaset syntyvät molekyylitasolla.

Kirjoittaa #muutos-lehteen mm. ilmansaasteiden vaikutuksesta ilmastoon ja ihmisten terveyteen.

Populaatio- ja yhteisöekologi, jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Tutkii hyönteisten ja muiden selkärangattomien eläinten yhteisöjä viherkatoilla ja pyrkii selvittämään, millaiset viherkattoratkaisut parhaiten tukevat selkärangattomien monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä.

Geologian tohtori, akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Tutkii pohjoisten ekosysteemien reaktioita ilmastonmuutoksiin satojen ja tuhansien vuosien mittakaavoissa.

Kirjoittaa #muutos-lehdessä pitkäaikaisista ympäristönmuutoksista sekä niiden tieteellisestä, yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä jäljestä.

Tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa biogeokemian tutkimusryhmässä. Tutkii kasvihuonekaasujen virtoja ja niitä tuottavia ja kuluttavia prosesseja arktisissa ekosysteemeissä. Kesällä 2017 suuntaa Sahan tasavaltaan Koillis-Venäjälle tutkimaan sulavaa ikiroutaa.

Kirjoittaa #muutos-lehteen pohjoisten ekosysteemien ja ilmaston monimutkaisista vuorovaikutuksista sekä syrjäisillä tundra-alueilla tehtävän tutkimustyön haasteista.

Jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Tutkii jokien talviajan fysikaalisia prosesseja muun muassa Kokemäenjoella ja Nuorgamissa Pulmankijoella. Osittaisella virkavapaalla Suomen ympäristökeskuksesta.

Tarkastelee #muutos-lehdessä sitä, kuinka joet muokkaavat maisemaa.

Agroekologi, post doc -tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien pölyttäjiin ja pölytykseen. Kiinnostunut maatalousympäristön monimuotoisuudesta, sen suojelun keinoista ja merkityksestä maataloudelle.

Biologi, post doc -tutkija Helsingin yliopistossa. Tutkii geneettisiä menetelmiä käyttäen saimaannorpan historiaa, nykytilaa ja mahdollisuuksia selvitä muuttuvassa ympäristössä.

Biologian opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Valokuvaaja ja kuvataiteilija, kiinnostunut etologiasta ja ympäristönsuojelusta. Tekee kesällä valokuvausprojektia kalastuksen oheissaaliina kuolleista pyöriäisistä Büsumissa Saksassa, ja kirjoittaa aiheesta myös #muutos-verkkolehteen.

Luonnonmaantieteilijä ja kasviekologi, jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa. Tutkii talvenaikaisen ilmastonmuutoksen ja hupenevan lumen vaikutuksia Arktiseen luontoon. Mallintaa lajien levinneisyyksiä ja kartoittaa muutoksia satelliittikuvin.

Evoluutio- ja luonnonsuojeluekologi, joka työskentelee Metsähallituksen luontopalvelujen aluepäällikkönä. Tutkimuskohteet vaihdelleet lintuekologiasta kasviesiintymien suojeluun ja viimeisimpänä luontomatkailuun. Blogissaan hän pohtii pohjoisen elämänkentän ilmiöitä ja ihmislajin vaikutusta muihin eläväisiin.

#muutos-lehdessä tekee aikahypyn jääkauden jälkeiseen aikaan ja tapaa relikti- eli jäännelajeja.

Ekologi ja tulevaisuudentutkimuksen jatko-opiskelija Turun yliopistosta. Tutkii väitöskirjassaan ilmastoviisaan maataloustuotannon edistämistä ja viljelijöiden toimijuuden vahvistamista osallistavissa tulevaisuusverstaissa.

Kirjoittaa #muutos-lehteen tulevaisuuden moninaisesta luonteesta ja sen proaktiivisesta tekemisestä.

Yhteisö- ja ravintoverkkoekologi, post doc -tutkija Edinburghin yliopistossa. Tutkii arktisia pölyttäjähyönteis- ja kasviyhteisöjä Koillis-Grönlannissa, jossa viettää kesän 2016.

Kirjoittaa #muutos-lehteen uhanalaisista kiljuhanhista, joita on seurannut jo 20 vuoden ajan WWF:n kiljuhanhityöryhmässä. Pitää blogia kenttätyöstään Grönlannissa.

Ekologi ja projektipäällikkö Suomen ympäristökeskuksessa. Hoitaa metsien monimuotoisuutta turvaavan Metso-ohjelman kautta rahoitettavia hankkeita ja osallistuu ohjelman viestintään. Luonto ja erityisesti metsät lähellä sydäntä.

Kirjoittaa #muutos-lehteen Suomen pysyvimmästä ekosysteemistä.

Pääsihteeri Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynetissä. Edistää tutkimuslaitosten yhteistyötä ja yhdistää osaajia verkostossa. Lynetiin kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Kirjoittaa #muutos-lehteen poimintoja tutkimuksista, jotka eivät olisi mahdollisia ilman eri alojen yhteistyötä.

Tutkija Ilmatieteen laitokselta. Mallintaa ilmastoa laskennallisesti. Tutkii tällä hetkellä Intian monsuunin eri pituisia heilahteluja. Opiskellut teoreettista fysiikkaa, fysiikkaa, matematiikkaa ja taloustiedettä.

Kirjoittaa #muutos-lehteen paitsi ilmastosta myös muiden monimutkaisten järjestelmien mallintamisesta.

Ekologi ja evoluutiobiologi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, kesäisin työskentelee myös Turun yliopiston Lapin tutkimusasema Kevolla. Tutkii ilmaston lämpenemisen ekosysteemivaikutuksia ja puiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Kiinnostunut erityisesti kasvinsyöjähyönteisten roolista ekosysteemin toiminnassa.

Ekologi ja kasvitieteilijä. Tekee väitöskirjaa trooppisista sammalista Turun Yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Tarkastelee maailmaa suurentavan linssin läpi.

Kirjoittaa #muutos-lehteen Perun pilvimetsistä ja päällyskasveista.

Ympäristöekologi, tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Tutkimuskohteena vesistöjen mikroskooppiset levät ja ilmaston vaikutus vesiekosysteemeihin.

Kasviekologi Itä-Suomen yliopistosta. Tutkii metsäpuiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kiinnostunut erityisesti kasvien puolustusyhdisteistä.

Tutkijatohtori Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla. Tutkii soiden kasvihuonekaasuvirtoja, erityisesti kasvien vaikutusta niiden tuottoon, kulutukseen ja vapautumiseen. Kiinnostunut selvittämään, mitä annettavaa tieteellä ja taiteella voisi olla toisilleen.

Yliopistonopettaja Jyväskylän yliopistossa. Tutkii ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä käytävää poliittista keskustelua Yhdysvalloissa. Kirjoittaa #muutos-lehteen ajankohtaisista huomioista Yhdysvaltojen ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Donald Trumpin hallinnon aikana.

Työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistolla. Väitöskirjassaan tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakkolevään, sekä mallinnusmenetelmiä, joilla voidaan ennustaa lajien levinneisyysalueiden muutoksia ilmaston lämmetessä.

Biologi, valmistunut Itä-Suomen yliopistosta. Tutkinut Kilpisjärvellä puuvartisen kasvillisuuden leviämistä ja kasviensyöjien vaikutusta ilmiöön. Kiinnostunut pohjoisen karuista ja hauraista ekosysteemeistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin.

Tutkimusmatkalla Grönlannissa kesällä 2016. Kirjoittaa #muutos-lehteen arktisesta vihertymisestä (arctic greening) ja pitää blogia kenttätyöstään.

Ekologi Turun yliopistosta. Kiinnostunut erityisesti siitä, miten toiset lajit vaikuttavat eläinten populaatioihin ja käyttäytymiseen. Tutkimuskohteina ovat useimmiten myyrien ja niitä syövien petojen väliset suhteet.

Kirjoittaa #muutos-lehteen jyrsijämyrkkyjen kulkeutumisesta petoeläimiin.

Meribiologi ja tutkimussukeltaja. Työskentelee Metsähallituksen luontopalveluissa ja vastaa Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen vedenalaisesta kartoituksesta. Kiinnostunut meriluonnon muutoksesta. Havainnoinut rannikon vedenalaista elämää 15 vuoden ajan.

Kirjoittaa #muutos-lehteen meriajokkaista ja Itämeren muutoksesta.

Filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston paleoklimatologian dosentti. Keskittynyt tutkimustyössään paleoklimatologiaan eli maapallon muinaisten ilmastojen tutkimukseen.

Kirjoittaa #muutos-lehteen geologisesta historiasta, muinaisilmastoista ja kaikenlaisista pitkistä kehityskuluista.

Filosofian maisteri ja väitöskirjatyöntekijä Turun yliopiston biologian laitokselta. Tutkii perinnöllisyystieteen menetelmien ja riistakameroiden käyttöä populaatiobiologisessa tutkimuksessa sekä riistaeläinten kannanhoidossa.

Kirjoittaa #muutos-lehteen metsästyksen aiheuttamista muutoksista valkohäntäpeurojen populaatioissa.

Biologian opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelee biologian ja maantiedon aineopettajaksi. Ollut vuoden vaihto-oppilaana Intiassa, jolloin kiinnostui väestönkasvusta ja sen seurauksista.

Mukana tutkimusryhmässä, joka tarkastelee ugandalaisten heinäsirkkojen hyödyntämistä ihmisravintona Euroopassa. Pohtii maailman ruokatulevaisuutta hyönteisten kautta myös #muutos-lehden artikkelissa.

Biologian jatko-opiskelija. Tutkii ilmastonmuutosta ja tuholaisperhosia Turun yliopistossa sekä Dresdenin teknillisessä yliopistossa Saksassa. Pääsee sijaintiensa vuoksi vertailemaan eri ilmastovyöhykkeitä ja tutkimuslajien selviämistä 2000 kilometrin matkalla.

Tarkastelee #muutos-lehdessä havununna-perhosen kautta metsätuholaisten ja muiden hyönteisten leviämistä ilmastonmuutoksen myötä.

Luonnonsuojelubiologi ja maisemaekologi Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Tutkii maiseman muuttumista poikkitieteellisesti. Erityisen kiinnostunut perinneympäristöistä eli niityistä, hakamaista ja metsälaitumista sekä niiden uhanalaistumiseen vaikuttavista tekijöistä.

Ilmakehätieteilijä, joka työskentelee apulaisprofessorina Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) ja Ilmatieteen laitoksella. Tutkii ilmakehän pienhiukkasia eli aerosoleja. Kiinnostunut erityisesti siitä miten kaikista pienimmät hiukkaset syntyvät molekyylitasolla.

Kirjoittaa #muutos-lehteen mm. ilmansaasteiden vaikutuksesta ilmastoon ja ihmisten terveyteen.

Populaatio- ja yhteisöekologi, jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Tutkii hyönteisten ja muiden selkärangattomien eläinten yhteisöjä viherkatoilla ja pyrkii selvittämään, millaiset viherkattoratkaisut parhaiten tukevat selkärangattomien monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä.

Geologian tohtori, akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Tutkii pohjoisten ekosysteemien reaktioita ilmastonmuutoksiin satojen ja tuhansien vuosien mittakaavoissa.

Kirjoittaa #muutos-lehdessä pitkäaikaisista ympäristönmuutoksista sekä niiden tieteellisestä, yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä jäljestä.

Tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa biogeokemian tutkimusryhmässä. Tutkii kasvihuonekaasujen virtoja ja niitä tuottavia ja kuluttavia prosesseja arktisissa ekosysteemeissä. Kesällä 2017 suuntaa Sahan tasavaltaan Koillis-Venäjälle tutkimaan sulavaa ikiroutaa.

Kirjoittaa #muutos-lehteen pohjoisten ekosysteemien ja ilmaston monimutkaisista vuorovaikutuksista sekä syrjäisillä tundra-alueilla tehtävän tutkimustyön haasteista.

Jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Tutkii jokien talviajan fysikaalisia prosesseja muun muassa Kokemäenjoella ja Nuorgamissa Pulmankijoella. Osittaisella virkavapaalla Suomen ympäristökeskuksesta.

Tarkastelee #muutos-lehdessä sitä, kuinka joet muokkaavat maisemaa.

Agroekologi, post doc -tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien pölyttäjiin ja pölytykseen. Kiinnostunut maatalousympäristön monimuotoisuudesta, sen suojelun keinoista ja merkityksestä maataloudelle.

Biologi, post doc -tutkija Helsingin yliopistossa. Tutkii geneettisiä menetelmiä käyttäen saimaannorpan historiaa, nykytilaa ja mahdollisuuksia selvitä muuttuvassa ympäristössä.

Biologian opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Valokuvaaja ja kuvataiteilija, kiinnostunut etologiasta ja ympäristönsuojelusta. Tekee kesällä valokuvausprojektia kalastuksen oheissaaliina kuolleista pyöriäisistä Büsumissa Saksassa, ja kirjoittaa aiheesta myös #muutos-verkkolehteen.

Luonnonmaantieteilijä ja kasviekologi, jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa. Tutkii talvenaikaisen ilmastonmuutoksen ja hupenevan lumen vaikutuksia Arktiseen luontoon. Mallintaa lajien levinneisyyksiä ja kartoittaa muutoksia satelliittikuvin.

Evoluutio- ja luonnonsuojeluekologi, joka työskentelee Metsähallituksen luontopalvelujen aluepäällikkönä. Tutkimuskohteet vaihdelleet lintuekologiasta kasviesiintymien suojeluun ja viimeisimpänä luontomatkailuun. Blogissaan hän pohtii pohjoisen elämänkentän ilmiöitä ja ihmislajin vaikutusta muihin eläväisiin.

#muutos-lehdessä tekee aikahypyn jääkauden jälkeiseen aikaan ja tapaa relikti- eli jäännelajeja.

Ekologi ja tulevaisuudentutkimuksen jatko-opiskelija Turun yliopistosta. Tutkii väitöskirjassaan ilmastoviisaan maataloustuotannon edistämistä ja viljelijöiden toimijuuden vahvistamista osallistavissa tulevaisuusverstaissa.

Kirjoittaa #muutos-lehteen tulevaisuuden moninaisesta luonteesta ja sen proaktiivisesta tekemisestä.

Yhteisö- ja ravintoverkkoekologi, post doc -tutkija Edinburghin yliopistossa. Tutkii arktisia pölyttäjähyönteis- ja kasviyhteisöjä Koillis-Grönlannissa, jossa viettää kesän 2016.

Kirjoittaa #muutos-lehteen uhanalaisista kiljuhanhista, joita on seurannut jo 20 vuoden ajan WWF:n kiljuhanhityöryhmässä. Pitää blogia kenttätyöstään Grönlannissa.

Ekologi ja projektipäällikkö Suomen ympäristökeskuksessa. Hoitaa metsien monimuotoisuutta turvaavan Metso-ohjelman kautta rahoitettavia hankkeita ja osallistuu ohjelman viestintään. Luonto ja erityisesti metsät lähellä sydäntä.

Kirjoittaa #muutos-lehteen Suomen pysyvimmästä ekosysteemistä.

Pääsihteeri Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynetissä. Edistää tutkimuslaitosten yhteistyötä ja yhdistää osaajia verkostossa. Lynetiin kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Kirjoittaa #muutos-lehteen poimintoja tutkimuksista, jotka eivät olisi mahdollisia ilman eri alojen yhteistyötä.

Tutkija Ilmatieteen laitokselta. Mallintaa ilmastoa laskennallisesti. Tutkii tällä hetkellä Intian monsuunin eri pituisia heilahteluja. Opiskellut teoreettista fysiikkaa, fysiikkaa, matematiikkaa ja taloustiedettä.

Kirjoittaa #muutos-lehteen paitsi ilmastosta myös muiden monimutkaisten järjestelmien mallintamisesta.

Ekologi ja evoluutiobiologi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, kesäisin työskentelee myös Turun yliopiston Lapin tutkimusasema Kevolla. Tutkii ilmaston lämpenemisen ekosysteemivaikutuksia ja puiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Kiinnostunut erityisesti kasvinsyöjähyönteisten roolista ekosysteemin toiminnassa.

Ekologi ja kasvitieteilijä. Tekee väitöskirjaa trooppisista sammalista Turun Yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Tarkastelee maailmaa suurentavan linssin läpi.

Kirjoittaa #muutos-lehteen Perun pilvimetsistä ja päällyskasveista.

Ympäristöekologi, tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Tutkimuskohteena vesistöjen mikroskooppiset levät ja ilmaston vaikutus vesiekosysteemeihin.

Kasviekologi Itä-Suomen yliopistosta. Tutkii metsäpuiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kiinnostunut erityisesti kasvien puolustusyhdisteistä.